Valkotäplänokkosperhonen | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
Alaheimo: | Aitotäpläperhoset Nymphalinae |
Tribus: | Nymphalini |
Suku: | Nokkosperhoset Nymphalis |
Laji: | vaualbum |
Kaksiosainen nimi | |
Nymphalis vaualbum |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Valkotäplänokkosperhonen (Nymphalis vaualbum) on täpläperhosten heimoon kuuluva päiväperhonen. Se kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin toisessa liitteessä mainittuihin, unionin alueella erityistä suojelua vaativiin lajeihin.
Siivet ovat reunoiltaan liuskaiset. Etusiipien yläpinnat ovat kellanoranssit. Siiven etureunassa on kolme tummaa laikkua. Siiven reunuksen ja uloimman laikun väli on valkoinen. Siiven keskiosassa on muutamia tummia täpliä. Takasiivet ovat myös oranssit, mutta sävyltään ruskeammat. Takasiiven etureuna on tumma ja siinä on selvästi erottuva valkoinen laikku. Sekä etu- että takasiivessä on leveä, vaaleanruskea reunus. Siipien alapinnat ovat vaaleanruskeat ja siipien poikki kulkee vaaleampi, ulkoreunaltaan epäselvä juova. Takasiiven alapinnalla on valkoinen pilkku. Siipiväli 58–74 mm.[1][2]
Valkotäplänokkosperhosen levinneisyys ulottuu Euroopan itäosista Aasian lauhkeiden osien kautta Kiinaan ja Japaniin sekä Pohjois-Amerikassa Kanadan eteläosiin ja Yhdysvaltojen pohjoisosiin. Laji vaeltaa joinakin vuosina myös tavanomaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle.[3][4]
Suomessa laji on erittäin harvinainen vaeltaja. Sitä on tavattu vain muutamia kertoja, pääasiassa maan itäosissa ja havaintojen välillä on useita vuosia. Suomesta lajia on tavattu lähinnä loppukesällä tai syksyllä; vain pari kertaa keväällä.[5][6]
Laji lentää yhtenä sukupolvena heinäkuusta syyskuuhun sekä uudelleen talvehtimisen jälkeen keväällä.
Valkotäplänokkosperhosen elinympäristöä ovat niityt, lehtimetsät ja niiden reunat sekä kulttuuriympäristöt. Laji talvehtii aikuisena.[1]
Toukan ravintokasveja ovat pajut, haapa, pyökit, jalavat ja tyrni.[3][4]