Valotus
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Valotus on valokuvauksessa kameran filmiin tallentuva tai digitaalikamerassa valoherkän kennon tallentama valon määrä pinta-alayksikköä kohden - valotus on siis riippumaton tallennusvälineen tai -materiaalin koosta. Valotuksen määrää kontrolloidaan kolmella parametrillä: f-numero (eli aukon koko suhteessa polttoväliin), valotusaika sekä kohteesta heijastuvan valon intensiteetti. Valotuksen mittayksikkö on luksisekunti.
Valotus ja kamera
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valoherkälle materiaalille tai kennolle osuvan valon määrää voidaan muuttaa muun muassa objektiivin aukon kokoa (aukkoarvo) ja kameran sulkimen suljinaikaa (valotusaika) säätämällä. Kameran säätöjen näkökulmasta katsottuna valotus on joukko aukon ja suljinajan yhdistelmiä, jolla kohde voidaan tallentaa halutulla tavalla filmin toistoalan ja valoherkän kennon tallennusalueen rajoissa. Valotuksen voidaan ajatella vaikkuttavan valokuvan kirkkauteen, joskin kuvan kirkkauden määrittää varsinaisesti valotuksessa saadun informaation prosessointi, esimerkiksi digitaalikamerassa JPG-kuvan muodostaminen.
Lähes kaikki kamerat osaavat laskea sopivan aukko/suljinaika -yhdistelmän automaattisesti - käyttäjä voi tämän lisäksi säätää kameran arvioita hyvästä valotuksesta tai jopa asettaa täysin itse haluamansa valotusparametrit. Parhaan mahdollisen kuvanlaadun saamiseksi valotuksen määrä pyritään maksimoimaan, joskin teknisten ja taiteellisten rajoitteiden puitteissa. Esimerkiksi liian pitkä valotusaika voi sumentaa liikkuvia kohteita ja liian suuri valotus voi johtaa ylivalotukseen jossa kuva tai osa siitä "palaa puhki", eli ei sisällä informaatiota kuvan yksityiskohtien toistamiseen - oheisessa kuvassa vasemmalla reunalla valkoiset alueet ovat ylivalottuneet.
Objektiivin aukon koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Objektiivin aukon kokoa muutetaan aukonsäätörenkaalla, valintakiekolla tai jollain muulla metodilla. Aukon koko ilmaistaan aukkosuhteen eli f-numero avulla. Aukkosuhde ilmoittaa objektiivin polttovälin ja aukon halkaisijan suhdelukuna - tämän seurauksena suurta aukko vastaa pieni f-numero ja vastaavasti pientä aukkoa suuri f-numero. Järjestelmäkameran objektiivin aukonsäätörenkaasta löytyy yleensä joitakin seuraavista aukkosuhteista:
1; 1.4; 2; 2.8; 4; 5.6; 8; 11; 16; 22; 32; 45; 64; 90; jne.
Koska f-numerot ovat suhteessa aukon halkaisijaan, kaksinkertaistuu tai puolittuu aukon pinta-ala aina kun f-numeroa muutetaan kertoimella . Käytetty aukkoarvo vaikuttaa paitsi tallentuvan valon (ja siten informaation) määrään, myös kuvassa näkyvään terävyysalueeseen. Objektiivin valovoimalla tarkoitetaan suurinta käytettävissä olevaa aukkoa.
Kameran sulkimen suljinaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kameran sulkimen suljinaika esitetään sekunteina tai sekuntien osina:
B, 30, 15, 8, 4, 2, 1, 1/2, 1/4, 1/8, 1/15, 1/30, 1/60, 1/125, 1/250, 1/500, 1/1 000, 1/2 000 jne.
B (bulb) tarkoittaa suljinaikaa, joka muodostuu kun laukaisin on pohjaan painettuna ja sitten vapautetaan.
Valon intensiteetti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmatta valotusparametria voi manipuloida joko odottamalla ulkoisen valon muuttumista - esimerkiksi auringonlaskua, käyttämällä muokattavaa valonlähdettä kuten salamavaloa, tai käyttämällä valosuodatina kameran linssissä.
ISO-parametri digitaalisissa kameroissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Materiaalin valoherkkyys ilmaistiin analogisissa laitteissa ISO-parametrillä. Usein esitetään erheellisesti, että digitaalisen kameran ISO-parametri olisi valotusparametri. ISO-parametri ei kuitenkaan vaikuta suoraan kameran vangitseman valon määrään. Mikäli kamera käyttää automaattivalotusohjelmaa voi ISO-asetus vaikuttaa epäsuorasti valotukseen muuttamalla valotusparametrejä. Mikäli kamera suorittaa kuvan prosessoinnin, ts. kamera tuottaa valmiita kuvatiedostoja (esim. JPEG), vaikuttaa ISO-arvo kuvien kirkkauteen. Mikäli kamera tuottaa ns. raakatiedostoja (Raw), ei ISO vaikuta kirkkauteen millään tavalla sillä kameran tallentaman valoinformaation prosessointi näytettäväksi kuvaksi tapahtuu myöhemmin, yleensä tietokoneessa.
Käytettävä ISO-arvo vaikuttaa valon määrään, jonka kamera voi tallentaa. Pienillä ISO-arvoilla voi tallentaa enemmän valoa kuin suurilla - ISO:n kaksinkertaistaminen puolittaa suurimman mahdollisen tallennettavissa olevan valon määrän. Suurilla ISO-arvoilla kuvan laatu on siis heikompi kuin matalilla arvoilla - mitä enemmän valoa tallennetaan, sitä parempi on kuvan laatu.
ISO-valinta vaikuttaa myös kameran sisäisiin toimintaparametreihin. Käytännössä poikkeuksetta moderneissa kameroissa ISO-arvon nostaminen vähentää kameran itsensä synnyttämää kohinaa - tämän vuoksi kuvanlaadun näkökulmasta on ihanteellista käyttää niin suurta ISO-arvoa kuin vain mahdollista ilman että ylitetään ISO-arvon suurin valontallennuskyky.