Valtion turvallisuusneuvosto (engl. State Security Council, SSC) oli Etelä-Afrikan hallituksen vuonna 1972 perustama turvallisuuselin. Se oli alun perin yksi kahdestakymmenestä komiteasta, joiden tehtävänä oli toimia neuvoa-antavana elimenä maan hallitukselle, mutta vuonna 1979 siitä tuli vaikutusvaltaisin neljästä jäljelle jääneestä komiteasta. Sen puheenjohtajana toimi presidentti P.W. Botha ja muina jäseninä olivat puolustus-, ulko-, oikeus- sekä lain ja järjestyksen ministerit, maan puolustusvoimien (SADF) komentaja sekä turvallisuuspoliisin ja sotilastiedustelun komentajat.SSC toimi kansallisena komentokeskuksena, jossa käsiteltiin tuoretta tiedustelutietoa ja muodostettiin turvallisuuspoliittisia linjauksia. Sen toimintaa tuki noin 90 hengen sihteeristö, joka koostui pääasiassa sotilas- ja tiedusteluhenkilöistä.[1]
Valtion turvallisuusneuvoston päätöksiä toimenpanemaan luotiin yhdistettyjä hallintokeskuksia (engl. Joint Management Centers, JMCs), jotka pääsääntöisesti vastasivat maan sotilaspiirejä. Vuonna 1986 maassa toimi kaksitoista hallintokeskusta, joiden johtajina toimi armeijan tai poliisin prikaatinkenraaleja. Prikaatinkenraalien alaisuudessa oli 50–55 armeijan ja turvallisuuspoliisin upseeria. Yhdistetyt hallintokeskukset ohjasivat niin sanottujen alikeskusten toimintaa alueellaan, jotka muodostuivat kaupunkien virkamiehistä sekä poliisin ja armeijan yksiköistä. Alimman tason turvallisuusjärjestelmässä muodostivat "minikeskukset", jotka olivat palo- ja postipäälliköitä ja paikallisia turvallisuusvirkamiehiä.[1]