Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Valvattiemilia | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Lahko: | Asterales |
Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
Alaheimo: | Asteroideae |
Suku: | Emiliat Emilia |
Laji: | sonchifolia |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Valvattiemilia (Emilia sonchifolia) on asterikasvien (Asteraceae) heimoon, emilioiden (Emilia) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on luultavasti kotoisin Aasian eteläosista, mutta nykyisin se on yleinen rikkaruoho kaikkialla tropiikissa. Lajia on käytetty myös perinteiseen lääkintään ja sen lehdet ovat syötäviä. Toisinaan sitä on myös kasvatettu ravinnoksi, ja lehtiä myydään paikallisilla toreilla erityisesti Jaavan saarella.
Valvattiemilia on yksivuotinen kasvilaji, joka voi kasvaa 10–150 cm korkeaksi. Varsi on kasvutavaltaan pysty ja usein haarova.
Valvattiemilia kasvaa muun muassa joutomailla sekä rikkaruohona viljelyksillä kaikkialla tropiikissa. Sitä on tavattu merenpinnan tasosta aina noin 3000 metrin korkeuteen asti. Laji kasvaa parhaiten alueilla, joiden päivälämpötilat ovat vuosittain +20°C:n ja +30°C:n väliltä, mutta pärjää alueilla, joilla päivälämpötila vaihtelee +10°C:n ja +40°C:n välillä. Sademäärän suhteen laji suosii alueita, joiden vuotuinen sadanta on noin 1000–2000 mm, mutta pärjää alueilla, joiden vuotuinen sadanta on 500–4000 mm väliltä.
Valvattiemilia on kokonaisuudessaan kukat mukaan lukien syötävä, ja sitä voi syödä sellaisenaan tai kypsennettynä. Kasvin lehtiä ja nuoria versoja käytetään vihanneksina sekä riisin lisäkkeinä. Syötäviksi kerättävät lehdet poimitaan kasvista yleensä ennen sen kukintaa.
Ravintokäytön lisäksi valvattiemiliaa on käytetty perinteiseen lääkintään. Muun muassa kasvin lehdistä valmistettua yrttiteetä on käytetty lääkkeenä punatautia vastaan ja juurista valmistettua yrttiteetä lääkkeenä ripuliin.