Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Variotram (HKL 201–240) | |
---|---|
HKL 208 Senaatintorilla linjalla 1A. |
|
Perustiedot |
|
Tyyppi | raitiovaunu |
Liikennöitsijä | HKL |
Valmistaja | Adtranz, Bombardier Transportation |
Lukumäärä | 40 |
Valmistusvuodet | 1998–2003 |
Numerointi | 201–240 |
Istumapaikkoja | 45 + 10 |
Lempinimi | Vauriotram[1] |
Tekniset tiedot |
|
Huippunopeus | 70 km/h |
Paino | 35 t |
Pituus | 24 400 mm |
Leveys | 2 300 mm |
Korkeus | 3 400 mm |
Pyörästö | Bo′Bo′Bo′ |
Pyörästön pituus | 1,8 m +7,76 m+7,76 m |
Pyörän halkaisija | 660 mm |
Moottori | ABB / TSA 8WXA 3442M |
Moottorin teho | 12 × 45 kW |
Variobahn (ent. Variotram) on Saksassa suunniteltu kokonaan matalalattiainen raitiovaunumalli. ABB toi Variotram-vaunun markkinoille vuonna 1993, ja sittemmin sitä ovat valmistaneet Adtranz ja Bombardier Transportation. Vuodesta 2001 vaunutyyppiä on valmistanut sveitsiläinen Stadler Rail nimellä Variobahn.[2]
Ensimmäiset raitiovaunut toimitettiin Chemnitziin. Chemnitzin lisäksi niitä on toimitettu muun muassa Aarhusiin, Bergeniin, Bogestralle Bochumin, Gelsenkirchenin ja Hernen kaupunkeihin, Graziin, Mainziin[3] sekä Helsinkiin.
Suomessa Variotram-raitiovaunuja oli HKL:n käytössä Helsingin raitioliikenteessä 40 kappaletta ja ne valmistettiin vuosina 1998–2003. Vaunut tilattiin vuonna 1996 Adtranzilta, joka valmisti ensimmäiset 20 vaunua vuosina 1998–2000. Vuonna 2001 Adtranz siirtyi Bombardierin omistukseen, ja vaikka Variotram-vaunujen tuotanto myytiin samana vuonna edelleen Stadler Railille, säilyivät loppujen HKL:n Variotramien valmistaminen ja toimitus sekä myöhemmät takuuvastuut Bombardierilla. Sähköjärjestelmät vaunuihin teki alun perin ABB ja yrityskauppojen jälkeen itävaltalainen Traktionssysteme Austria. Vaunut koottiin Transtechin tehtaalla Otanmäessä. Ensimmäinen HKL:n Variotram, numero 201, aloitti koeajot marraskuussa 1998. Linjaliikenteessä ensimmäiset Variotramit, numerot 202 ja 203, aloittivat 30. elokuuta 1999 linjalla 10.[4][5]
Vaunut olivat ensimmäiset HKL:lle toimitetut täysmatalat raitiovaunut, ja niissä on ensimmäisenä maailmassa lämmitetty lattia, nopeusanturiton sähkökäyttö ja vaihtovirtamoottorit sekä ohjaamon ergonometriset säädöt kuljettajakohtaisella muistikortilla. Variotramit ovat nelinivelisiä ja niissä on kolme teliä. Jokaisessa telissä on neljä pyörää, mutta ei läpimeneviä akseleita. Jokaisella pyörällä on oma moottorinsa.[2][4]
Variotrameilla oli paljon ongelmia Helsingissä, ja niitä käytettiin jatkuvasti valmistajan takuukorjauksessa. Yksi suurimmista ongelmista ovat kääntymättömät telit, jotka on kiinteästi kytketty vaunun osaan. Tällöin kaarteessa koko sen vaunun osan täytyy kääntyä, jossa teli sijaitsee, koska teli ei pääse kääntymään. Vaunun osan ja siellä olevien matkustajien yhteinen massa on paljon suurempi kuin telin massa ja sen kääntäminen vaatii paljon enemmän voimaa kuin pelkän telin kääntäminen. Tämä rasittaa sekä raiteita että vaunun pyöriä, jotka kuluvat huomattavasti nopeammin kuin raitiovaunuissa normaalisti. Lisäksi vaunujen koreissa on ilmennyt murtumia, ja vaunut ovat meluisampia kuin vanhat Valmetin valmistamat NrI- ja NrII-raitiovaunut. VTT arvioi Variotram-vaunujen käyttöiäksi Helsingin raitioliikenteessä korkeintaan 20 vuotta, vaikka vaunuja tilattaessa niiden suunniteltiin olevan käytössä aina 2040-luvun alkuun saakka.[5][6]
Variotramien korjausten aiheuttaman vaunupulan takia HKL joutui ostamaan vuosina 2006 ja 2008 Saksan Mannheimista käytettynä Düwag GT6- ja GT8-raitiovaunuja. Sittemmin vaunut on poistettu käytöstä Transtechin valmistamien Artic-vaunujen tultua liikenteeseen vuodesta 2013 alkaen.[5]
HKL halusi purkaa kaupan, mutta suostui tekemään Bombardierin kanssa vuonna 2007 kymmenvuotisen sopimuksen vaunujen kunnossapidosta. Sen mukaan valmistaja vastasi vaunujen ylläpidosta siten, että se takasi liikenteeseen sovitun määrän vaunuja. HKL maksoi vain liikenteessä olevien vaunujen liikennöintikuluista.[5][6] Mikäli Bombardier ei kyennyt jatkuvasti tarjoamaan HKL:lle sovittua määrää vaunuja, HKL:llä oli oikeus perua kauppa. Vaikka Bombardier teki Variotramien teli- ja korirakenteisiin muutoksia, ei vaunujen kestävyyttä saatu hankintasopimukseen kirjatun käyttöiän edellyttämälle tasolle.[2][5]
HKL ja Bombardier pääsivät elokuussa 2017 useiden vuosien neuvottelujen jälkeen sopimukseen hankinnan purkamisesta. Bombardier maksoi 33 miljoonaa euroa korvauksena Variotramien sovittua lyhemmästä käyttöiästä. Vaunukaluston oli tarkoitus poistua liikenteestä vuosina 2018–2020.[7] Vaunut poistuivat käytöstä tammikuun 2019 alusta lähtien.lähde?
Koska kaupan purusta oli päästy sopimukseen, kunnossapitosopimusta jatkettiin vuoden 2018 kevääseen, jolloin HKL oli valmis poistamaan Variotramit liikenteestä ja korvaamaan ne Artic-raitiovaunuilla, joita oli tilattu jo hankittujen 40 yksikön lisäksi 20 vaunun lisäsarja toimitettavaksi vuosina 2018–2019. Koskelan varikolle rakennettiin väliaikainen säilytyshalli, jonne Variotramit sijoitettiin niiden poistuttua käytöstä.[6]
HKL ilmoitti heinäkuussa 2017 vuokraavansa kaksi Variotram-vaunua RNV-rautatieyhtiölle Saksaan, joka koekäytti niitä puolen vuoden ajan Heidelbergin, Mannheimin ja Ludwigshafenin kaupunkien raitiolinjoilla. HKL:n tavoitteena oli saada myytyä Variotramit RNV:n käyttöön, sillä vaunujen koettiin soveltuvan paremmin saksalaiskaupunkien raitiolinjoille.[8]
Tammikuussa 2021 HKL teki sopimuksen Variotramien myymisestä Saksaan.[9]
Nykyiset raitiotiet | |||||
---|---|---|---|---|---|
Rakenteilla olevat raitiotiet | |||||
Entiset raitiotiet | |||||
Suunnitellut raitiotiet | |||||
Raitiotiekalusto |
| ||||
Varikot |