Vastarinnan melankolia

Vastarinnan melankolia
Werckmeister harmóniák
Ohjaaja Béla Tarr
Käsikirjoittaja László Krasznahorkai
Béla Tarr
Tuottaja Béla Tarr
Joachim von Vietinghoff
Franz Goëss
Miklós Szita
Paul Saadoun
Säveltäjä Mihály Vig
Kuvaaja Patrick de Ranter
Miklós Gurbán
Erwin Lanzensberger
Gábor Medvigy
Emil Novák
Rob Tregenza
Leikkaaja Ágnes Hranitzky
Lavastaja Sándor Katona
Zsuzsa Mihalek
Béla Zsolt Tóth
Pääosat Lars Rudolph
Peter Fitz
Hanna Schygulla
Valmistustiedot
Valmistusmaa Unkari
Tuotantoyhtiö Von Vietinghoff Filmproduktion (VVF)
13 Productions
Ensi-ilta Unkari toukokuu 2000
Kesto 145 minuuttia
Alkuperäiskieli unkari
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Vastarinnan melankolia (unk. Werckmeister harmóniák) on Béla Tarrin ja hänen puolisonsa Ágnes Hranitzkyn ohjaama vuonna 2000 ilmestynyt unkarilainen elokuva. 39:stä pitkästä ja hitaasta otoksesta koostuva elokuva kertoo pienestä unkarilaisesta kaupungista, johon saapuvan vierailevan sirkuksen työntekijät lietsovat paikallisen väen silmittömään väkivaltaan. Vuonna 2016 elokuva valittiin BBC:n ”100 parasta 2000-luvun elokuvaa” -listalle.[1]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastarinnan melankolia perustuu László Krasznahorkain samalla nimellä suomeksi käännettyyn, alun perin vuonna 1989 ilmestyneeseen romaaniin.[2] Béla Tarr käsikirjoitti elokuvan yhdessä Krasznahorkain kanssa ja ohjasi sen yhdessä puolisonsa, leikkaaja Ágnes Hranitzkyn kanssa. Elokuvan musiikin sävelsi Tarrin pitkäaikainen yhteistyökumppani Mihaly Vig.[3] Työryhmä valmisteli elokuvaa neljä vuotta.[2]

Mustavalkoinen elokuva on kuvattu 39 tarkasti suunnitelluilla pitkällä otolla, jotka kestävät keskimäärin 3,7 minuuttia.[4] Tarrin myöhäiskauden elokuville tyypillisesti painopiste on juonellisen kerronnan sijasta tunnelmassa, pitkien ottojen koreografiassa, konkreettisissa tapahtumissa ja ajan kuvaamisessa.[5][6] Tarrin omin sanoin: ”Inhoan tarinoita, sillä ne saavat ihmiset uskomaan, että jotain tapahtui. Mitään ei itse asiassa tapahdu kun pakenemme hetkestä toiseen. – – Kaikki, mitä jää on aika. Se on itse asiassa ehkä ainoa mitä aidosti on olemassa.”[4]

Vastarinnan melankolia tapahtuu nimeämättömässä unkarilaisessa pikkukaupungissa pimeän lumettoman talven aikana. Ajattomasta vaikutelmasta huolimatta tapahtumat sijoittuvat lähelle nykyaikaa.[5] Elokuva on avoin tulkinnoille. Se on nähty sosialismin kritiikkinä ja poliittisena allegoriana. Toisaalta on kiinnitetty huomiota ihmisjoukon väkivallan, ryhmäkäyttäytymisen ja psykologisen dynamiikan kuvaamiseen.[5][6] Tarr itse on pyrkinyt välttämään kaikkea elokuvan ja sen teemojen selittämistä.[6]

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

János on postinjakaja pienessä unkarilaisessa nimeämättömässä maalaiskaupungissa. Hän avustaa vanhempaa musiikkitieteilijää György Eszteriä, joka tutkii länsimaiden musiikin pohjalla olevien Werckmeisterin luomien musiikkiharmonioiden virheellisyyttä. Kaupunkiin saapuu pimeän ja lumettoman talven keskelle vieraileva sirkus, jonka vetonauloja ovat valtava täytetty valas ja Prinssiksi kutsuttu kansankiihottaja, joka on ilmeisesti saanut aikaan epäjärjestystä muissakin kaupungeissa, joissa sirkus on vieraillut.[7][8]

György Eszterin entinen vaimo Tünde tulee vierailulle ja pakottaa entisen miehensä käyttämään vaikutusvaltaansa ja avustamaan järjestysliikettä, johon Tünde kuuluu. Eszter tekee mitä pyydetään. Hän ymmärtää, että kaupungin tunnelma on kiristynyt sirkuksen vierailun seurauksena ja ilmassa leijuu mellakka. Valaan luokse on kokoontunut suuri joukko miehiä ja tunnelma on kireä. János kuulee salaa Prinssin puhuvan rekassa, jossa valas on.[7][8]

Väkijoukko alkaa mellakoida, hyökkää sairaalaan ja ryhtyy rikkomaan paikkoja ja pahoinpitelemään potilaita. Kun väkijoukko kohtaa alastoman vanhuksen se lopettaa ja kääntyy pois. Paikalle tulee armeija tankkeineen. Järjestysjoukoilla on lista pidätettävistä ihmisistä, jolla on myös János. János yrittää paeta kaupungista, mutta armeijan helikopteri löytää hänet. János joutuu mielisairaalaan, jonne Eszter tulee tapaamaan häntä. Kaupungin torilla makaa valas, jonka ympäriltä on rikottu rekka. Eszter menee katsomaan valasta.[7][8]

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Lars Rudolph … János Valuska 
 Peter Fitz … György Eszter 
 Hanna Schygulla … Tünde Eszter 
 János Derzsi … Mies, jolla on kangastakki 
 Đoko Rosić … Mies, jolla on cowboy-saappaat 
 Tamás Wichmann … Mies, jolla on merimieslakki 
 Ferenc Kállai … Johtaja 

Vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden Tarrin myöhäiskauden elokuvien tapaan Vastarinnan melankolian Hollywood -kerrontaa haastava kerronta jakaa katsojia.[6] Elokuvakriitikot ovat kuitenkin lähes yksimielisiä siitä, että elokuva on mestariteos. Metacritic -sivustolla elokuvan arvioiden keskiarvo on 92/100.[9] Vuonna 2016 elokuva valittiin BBC:n ”100 parasta 2000-luvun elokuvaa” -listalle.[1] Elokuvien kritiikkejä matemaattisesti seuraavan They Shoot Pictures -sivuston mukaan Vastarinnan melankolia on 2000-luvun 50 arvostetuimman elokuvan joukossa.[10] Muiden Tarrin elokuvien tapaan Vastarinnan melankolia ei kuitenkaan saanut laajaa levitystä, ja sitä on näytetty lähinnä elokuvafestivaaleilla.[11][12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b The 21st Century’s 100 greatest films www.bbc.com. BBC. Viitattu 26.10.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b Teeveeleffa: Vastarinnan melankolia **** www.iltalehti.fi. Viitattu 1.11.2020.
  3. ↑ Elley, Derek: Werckmeister Harmonies variety.com. 5.6.2000. Variety. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  4. ↑ a b Ebert, Roger: Werckmeister Harmonies movie review (2000) | Roger Ebert https://www.rogerebert.com/. 8.9.2007. Roger Ebert. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Werckmeister Harmonies www.independent.co.uk. 20.4.2003. The Independent. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d Why Béla Tarr's movie Werckmeister Harmonies is a masterpiece www.theguardian.com. 19.4.2003. The Guardian. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Werckmeister Harmonies (2000) - Plot Summary www.imdb.com. Internet Movie Database. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Gonzalez, Ed: Review: Werckmeister Harmonies www.slantmagazine.com. 15.10.2001. Slant Magazine. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Werckmeister harmonies metacritic.com. Metacritic. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  10. ↑ TSPDT - 21st Century (Films 50-1) www.theyshootpictures.com. TSPDT. Arkistoitu 12.11.2020. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Taubin, Amy: Gus Van Sant’s Conventional Wisdom | The Village Voice www.villagevoice.com. 12.12.2000. Village Voice. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Halter, Ed: Béla Tarr’s Slow Burn www.villagevoice.com. 13.2.2007. The Village Voice. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)