Veleda

Veleda
Veleda Laurent Marquesten veistoksessa vuodelta 1877.
Veleda Laurent Marquesten veistoksessa vuodelta 1877.
Henkilötiedot
Ammatti profeetta

Veleda oli brukterien heimoon Germaniassa kuulunut naisprofeetta, joka tunnetaan roomalaisvastaisen batavien kapinan (69–70 jaa.) ajoilta. Historioitsija Tacitus kertoo Veledasta teoksissaan Germania ja Taistelu keisarivallasta. Tacituksen mukaan Veledalla oli huomattava vaikutusvalta etenkin hänen ennustettuaan oikein kapinan saavuttaman alkumenestyksen.

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veledan patsas Jardin du Luxembourgin puistossa Ranskan Pariisissa.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veleda kuului brukterien heimoon ja hänet tunnetaan naisprofeettana vuonna 69 jälkeen ajanlaskun alun alkaneen batavien kapinan kautta. Nimi Veleda saattaa olla kelttiläinen ja johdettu näkijätärtä tarkoittavasta sanasta Veleta. Toinen mahdollisuus on, että nimi on johdettu länsigermaanisesta sanasta waldon, joka viittaa vaikutusvaltaan.[1] Nimi on ehkä ollut oikeastaan titteli, jolla on viitattu hänen yhteiskunnalliseen asemaansa ja rooliinsa. Veledasta ja batavien kapinasta kirjoittanut Tacitus tulkitsi mahdollisesti virheellisesti sen olevan henkilönnimi.[2] Brukterien heimonnimi on germaaninen ja he asuttivat alueita Reinin itäpuolella roomalaisten Germaniana käsittämällä alueella. Alueella on kuitenkin ollut voimakkaita kelttiläisiä vaikutteita.[2]

Batavien kapina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veleda Charles Voillemotin maalauksessa vuoden 1869 paikkeilta.

Roomalainen historioitsija Tacitus mainitsee Veledan teoksissaan Germania ja Taistelu keisarivallasta.[2] Veledan sanotaan ennustaneen batavien saavuttavan menestystä vuonna 69 alkaneessa kapinassaan. Varmaa ei ole, oliko kyseessä pelkkä ennustus, vai mahdollisesti yritys kiihottaa bataveja alkamaan kapinaansa. Bataveja johtanut Julius Civilis valtasi ennustuksen mukaisesti onnistuen roomalaisten tukikohdan Xantenissa. Civilis lähetti tukikohdan roomalaisen komentajan Munius Lupercuksen orjaksi Veledalle, joskin hänet surmattiin tuntemattomasta syystä matkalla. Taistelussa keisarivallasta Tacitus selittää samassa yhteydessä Veledan olevan naimaton ja että hänellä on huomattava vaikutusvalta brukterien heimon keskuudessa. Hän mainitsee germaanien yhdistävän naiset myös yleisemmin näkyihin ja jopa jumalallisiin piirteisiin.[1] Samalla Tacitus kertoo Veledan vaikutusvallan olleen juuri tuolloin suurimmillaan hänen toteutuneen ennustuksensa takia.[2] Teoksessaan Germania Tacitus mainitsee, että Veleda ei ollut ainut germaanien näkijätär ja mainitsee aikaisemmin vaikuttaneen Aurinian.[1]

Myöhemmin Veleda mainitaan rauhanneuvottelujen välittäjänä tuolloin roomalaisen Kölnin (Colonia Claudia Ara Agrippinensium) asukkaiden ja tenkterien germaaniheimon välillä. Veledan mainitaan tässä yhteydessä asuvan ”korkeassa tornissa” ja että neuvottelijat eivät saaneet nähdä häntä henkilökohtaisesti. Sen sijaan yksi hänen sukulaisistaan toimitti hänen viestinsä neuvottelijoille. Tämän selitettiin kasvattavan kokemusta Veledan arvovallasta.[2]

Myöhemmät vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalaiset kukistivat lopulta batavien kapinan vuonna 70. Vuonna 77 Veleda päätyi joko roomalaisten vangiksi, tai hän oli saanut heiltä turvapaikan. Sittemmin hänen mainitaan toimineen neuvotteluissa roomalaisten ja vihamielisten heimojen välillä. Varmaa ei ole, mitä neuvotteluja on tarkoitettu. Vuonna 83 tai 84 roomalaiset pakottivat kuitenkin brukterit ottamaan uuden roomalaismyönteisen kuninkaan.[1]

Ardeasta läheltä Roomaa tunnetaan kreikkalainen epigrammi, jossa pilkataan Veledan kykyjä ennustajana. Tämän on joskus katsottu viittaavan Veledaa joskus pidetyn vankina Ardeassa.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Jona Lendering: Veleda livius.org. Viitattu 18.12.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e John T. Koch: Celtic Culture - A Historical Encyclopedia, s. 1728-1728. ABC-CLIO, 2006. ISBN 1-85109-445-8 (englanniksi)