Vellingen kunta | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() |
|
Valtio |
![]() |
Lääni | Skånen lääni |
Maakunta | Skåne |
Keskustaajama | Vellinge |
Kuntakoodi | 1233 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 142,66 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 37 452 |
– Väestötiheys | 262,5 as./km² |
Vellingen kunta (ruots. Vellinge kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Vellinge.[3]
Kunnan maapinta-ala on 142,66 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku oli 37 452 henkeä vuoden 2021 lopussa.[2]
Vellingen kunta sijaitsee Malmön eteläpuolella Itämeren pohjois- ja Juutinrauman itärannalla.
Kunnassa asuu paljon keskiluokan perheitä ja monet käyvät läheisessä 300 000 asukkaan Malmössä töissä. Vellingen kunnassa sijaitsee monia nähtävyyksiä, kuten 1200-luvulta oleva Skanörin linna, Falsterbohus 1300-luvulta, Skanörin raatihuone vuodelta 1777 ja Falsterbon majakka vuodelta 1796. Lisäksi kunnassa on useita kirkkorakennuksia.
Vuonna 2007 kunnassa oli 87,62 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 61,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Ruotsin uusien kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 alueella sijaitsi Skanör med Falsterbon kaupunki ja kaksitoista pitäjää, joista jokaisesta muodostettiin oma maalaiskunta. Skanör med Falsterbo (ruots. Skanör med Falsterbo) muodostettiin jo vuonna 1754 Skanörin ja Falsterbon entisistä kaupungeista, kun molemmille kaupungeille nimitettiin yhteinen pormestari.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Skanör med Falsterbon kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut.
Vuonna 1971 maalaiskunnat ja kaupunki muutettiin kunniksi, mutta alueliitoksia ei tehty. Vellingen kunta sai nykyiset rajansa vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin Skanör med Falsterbon ja Rängin kunnat. Månstorpin kunta jaettiin Vellingen (Arrie, Mellan-Grevie, Södra Åkarp, Västra Ingelstad ja Östra Grevie) ja Svedalan (Törringe ja Västra Kärrstorp) kuntien kesken.
Vellingen taajama oli vuosina 1908–1954 ollut taajaväkinen yhdyskunta, ja siitä tuli uuden kunnan keskustaajama. Koko kunnan nimeksi valittiin myös Vellinge. Muita ehdotuksia olivat Falsterbon kunta ja Skyttin kunta, koska osa kunnasta sijaitsi aiemmin Skyttin kihlakunnassa.
Skanör med Falsterbon kaupungilla oli aiemmin oma vaakuna.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 807 | 8,1 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 610 | 1,8 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 629 | 7,6 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 28 621 | 82,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 123 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 122 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 231 857 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 449 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 2,8 | 1,3 | |
jalostus | 18,1 | 17,0 | |
palvelut | 77,2 | 80,4 | |
tuntematon | 1,9 | 1,3 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 8 094 | 15 272 | |
työpaikkaomavaraisuus | 53,0 |
Kunnassa on yhdeksän taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 171 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Höllviken | 10 607 |
2 | Skanör med Falsterbo | 6 937 |
3 | Vellinge | 6 304 |
4 | Ljunghusen | 2 555 |
5 | Hököpinge | 1 105 |
6 | Rängs sand | 808 |
7 | Västra Ingelstad | 721 |
8 | Östra Grevie | 598 |
9 | Gessie villastad | 497 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Vellingen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vellingen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 15 | 16 | 20 | 24 | 24 | 27 | 30 | 30 | 34 | 33 | 35 | 28 | 26 | 26 | ||
Keskustapuolue | 13 | 11 | 8 | 7 | 6 | 4 | 4 | 4 | 2 | 1 | 1 | 0 | 0 | 4 | ||
Liberaalit | 4 | 7 | 7 | 3 | 5 | 4 | 4 | 3 | 2 | 4 | 4 | 8 | 7 | 7 | ||
Kristillisdemokraatit | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | 1 | 0 | 1 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 3 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 2 | 3 | 2 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 16 | 15 | 14 | 14 | 12 | 10 | 8 | 10 | 7 | 7 | 6 | 5 | 6 | 4 | ||
Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 6 | 7 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 4 | 3 | 0 | ||
Yhteensä [22] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 51 | 51 | 51 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.