Venäjän kielet

Venäjän pohjoisosien, Siperian ja kaukoidän etniset vähemmistöt

Venäjä on erittäin monikielinen maa, jossa erilaisten kielten asema on turvattu myös paikallisella tasolla. Venäjän kielellä on siitä huolimatta vahva asema. Ethnologuen mukaan maassa puhutaan 117 elävää kieltä.[1]

Venäjä ja venäläinen viittomakieli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Havainnekuva venäläisestä näppäimistöstä

Venäjän federaation perustuslain mukaan maan virallinen kieli kansallisella tasolla on venäjä.[2] Vuoden 2020 perustuslain uudistuksen nojalla venäjän kieli ja etniset venäläiset ovat perustuslain mukaan Venäjän valtion määrittelevä kieli ja kansa.[3]

Huolimatta Venäjän suuresta maapinta-alasta ja väestöstä, venäjän kieli on melko yhtenäinen ja murteellisia eroja on maan sisällä vähän. Perinteisesti jako on tehty pohjoisiin ja eteläisiin murteisiin, jossa Moskova toimii kahden alueen rajana.[4]

Venäläistä viittomakieltä käyttää arviolta 120 000 henkilöä.[5]

Federaatiosubjektien viralliset kielet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän federaatioon kuuluvat tasavallat saavat määritellä itselleen virallisia kieliä venäjän rinnalle.[2]

Federaatiosubjekti Viralliset kielet

(venäjän lisäksi)

Lähde
Adygeia adyge [6]
Altai altai [7]
Baškortostan baškiiri [8]
Burjatia burjaatti [9]
Dagestan "venäjä ja kaikki Dagestanin kansalaisten kielet" [10]
Hakassia hakassi [11]
Ingušia inguuši [12]
Kabardi-Balkaria karatšai-balkaari [13]
Kalmukia kalmukki [14]
Karatšai-Tšerkessia Abaza [15]
Komi komi [16]
Mari mari [17]
Mordva mokša, ersä [18]
Saha jakuutti [19]
Pohjois-Ossetia-Alania osseetti [20]
Tatarstan tataari [21]
Tšetšenia tšetšeeni [22]
Tšuvassia tšuvassi [23]
Tuva tuva [24]
Udmurtia udmurtti [25]

Tasavaltojen lisäksi myös muut federaatiosubjektit saavat määritellä virallisia kieliä sellaisille alueille, joissa asuu etnisiä vähemmistöjä. Nämä kielet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä koko federaatiosubjektin alueella venäjän rinnalla.[26].

Muut kielet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkoslaavia käytetään jonkin verran ortodoksisen kirkon piireissä ja kielellä on historiallisesti tärkeä rooli.[27] Kirkkoslaavi ei ole venäjän kielen esimuoto, sillä kirkkoslaavi saapui Venäjän alueelle nimenomaan liturgisena kielenä, jota käyttivät jo slaavilaisia kieliä puhuvat kansat. Kirkkoslaavista venäjään tulleita sanoja ovat mm. одежда (vaatteet), помощь (apu) ja среда (keskiviikko).[28].

Venäjälle muuttaneiden keskuudessa yleisimmät kotikielet ovat englanti, saksa, ranska, turkki ja ukraina.[4] Vuoden 2010 väestölaskennan mukaan englanti oli venäjän jälkeen maan puhutuin kieli, vaikkakin vain 7,5 miljoonaa kansalaista (5,48 % koko väestöstä) ilmoitti puhuvansa sitä. Venäjän jälkeen puhutuin kieli, jolla on maassa jonkinlainen virallinen asema, on tataari, jota puhui hieman vajaa 3 % koko maan väestöstä.[29].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Eastern Europe Ethnologue. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b Chapter 3. The Federal Structure www.constitution.ru. 2001. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
  3. ↑ The Putin Constitution: How Will It Change Russia? RadioFreeEurope/RadioLiberty. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
  4. ↑ a b What Languages Are Spoken in Russia? WorldAtlas. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Школа русского жестового языка 2021. Город Возможностей. Viitattu 22.5.2021. (venäjäksi)
  6. ↑ Конституция Республики Адыгея 1995. Президентская библиотека. Viitattu 22.5.2021. (venäjäksi)
  7. ↑ Конституция Республики Алтай (Основной Закон) 1997. Президентская библиотека. Viitattu 22.5.2021. (venäjäksi)
  8. ↑ Bashkirs Rally In Defense Of Native Language RadioFreeEurope/RadioLiberty. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Конституция Республики Бурятия 1994. Президентская библиотека. Viitattu 22.5.2021. (venäjäksi)
  10. ↑ Конституция Республики Дагестан 1994. Президентская библиотека. Viitattu 22.5.2021. (venäjäksi)
  11. ↑ Конституция Республики Хакасия 1995. Президентская библиотека. Viitattu 22.5.2021. (venäjäksi)
  12. ↑ Ingush numbers Of Languages and Numbers. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
  13. ↑ Конституция Кабардино-Балкарской Республики 1997. Президентская библиотека. Viitattu 22.5.2021. (venäjäksi)
  14. ↑ Степное Уложение (Конституция) Республики Калмыкия 1994. Официальный сайт Правительства Республики Калмыкия. Arkistoitu 23.10.2021. Viitattu 23.5.2021. (venäjäksi)
  15. ↑ Статья 11. Конституция Карачаево-Черкесской Республики 1996. constitution.garant.ru. Viitattu 22.5.2021. (venäjäksi)
  16. ↑ History tourism.rkomi.ru. 2021. Arkistoitu 23.5.2021. Viitattu 23.5.2021.
  17. ↑ Mari language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 23.5.2021.
  18. ↑ Общая информация 2021. Правительство Республики Мордовия. Viitattu 23.5.2021.
  19. ↑ Конституция www.sakha.gov.ru. Arkistoitu 28.9.2020. Viitattu 23.5.2021. (venäjäksi)
  20. ↑ Общие сведения 2021. Республика Северная Осетия - Алания. Arkistoitu 17.4.2021. Viitattu 23.5.2021.
  21. ↑ Конституция Республики Татарстан (pdf) 2012. tatarstan.ru. Arkistoitu 23.5.2021. Viitattu 22.5.2021. (venäjäksi)
  22. ↑ Конституция Чеченской Республики 2003. Президентская библиотека. Viitattu 22.5.2021. (venäjäksi)
  23. ↑ Конституция Чувашской Республики Официальный портал органов власти Чувашской Республики. Arkistoitu 23.9.2011. Viitattu 23.5.2021.
  24. ↑ Конституция Республики Тыва 2001. Президентская библиотека. Viitattu 22.5.2021. (venäjäksi)
  25. ↑ Конституция Удмуртской Республики от 7 декабря 1994 г. / Статья 8 constitution.garant.ru. Viitattu 23.5.2021.
  26. ↑ Закон РФ от 25.10.1991 N 1807-I "О языках народов Российской Федерации" (с изменениями и дополнениями) base.garant.ru. 1991. Viitattu 23.5.2021. (venäjäksi)
  27. ↑ Old Church Slavonic alphabet and language omniglot.com. Viitattu 23.5.2021.
  28. ↑ Tsvetkova, Svetoslava: What do Russian and Old Slavonic have in common? www.rbth.com. 6.2.2021. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
  29. ↑ Yegorov, Oleg: What languages are spoken in Russia (besides Russian)? www.rbth.com. 31.7.2018. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)