Verrannollisuuslaskuri on geigermittarin ja ionisaatiokammion ohella yksi kaasutäytteisistä hiukkasilmaisintyypeistä, jonka toiminta perustuu kaasussa tapahtuneeseen ionisaatioon.[1]
Verrannollisuuslaskurin kammio muistuttaa perusrakenteeltaan geigermittaria. Ilmaisinkammion tyypillisesti sylinterimäinen[2] seinämä muodostaa katodin ja sisällä on anodilanka.[3] Katodin ja anodin välille on säädetty jännite, joka luo kammion sisään sähkökentän. Täytekaasuna voidaan käyttää esimerkiksi argonia. Ilmaisimeen kuuluu myös signaalinkäsittelyyn liittyvää elektroniikkaa.
Kun ilmaisimen läpäisee säteilevä hiukkanen, se ionisoi kaasumolekyylejä eli hajottaa molekyylin ioniksi ja elektroniksi. Sähkökentän vaikutuksesta ionit pyrkivät kohti katodia ja elektronit kohti anodia. Kun elektronit ovat lähellä anodilankaa, hyvin voimakas sähkökenttä kiihdyttää elektroneita ja ne törmäilevät kaasumolekyyleihin ionisoiden näitä, jolloin niistä irtoaa lisää elektroneita.[4] Tämä monistuva ionisaatio aiheuttaa anodia kohti kulkevan elektronivyöryn.
Syntyneiden elektronivyöryjen aiheuttaman signaalin voimakkuus on verrannollinen kammion läpäisseen hiukkasen energiaan.[5] Tämän vuoksi verrannollisuusilmaisin kykenee erottamaan korkea- ja matalaenergiaiset hiukkaset.