Vesilinssit | |
---|---|
Vesilinssi (Wolffia arrhiza) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Alismatales |
Heimo: | Vehkakasvit Araceae |
Alaheimo: | Lemnoideae |
Suku: |
Vesilinssit Wolffia Horkel ex Schleid. |
Katso myös | |
Vesilinssit (Wolffia) on vehkakasveihin (aiemmin entiseen limaskakasvien heimoon[1]) kuuluva kasvisuku. Suvussa on 11 lajia, joita esiintyy ympäri maailman.[2] Vesilinsseihin kuuluvat maailman pienimmät kukkivat kasvit. Ne ovat soikeita juurettomia vesikasveja, jotka kelluvat veden pinnalla. Kasvi lisääntyy yleensä suvuttomasti jakautumalla, mutta toisinaan sen kyljessä olevaan kukkaonteloon puhkeaa yksi ainoa kukka.[3]
Vesilinssilajeista ainakin Wolffia globosaa kasvatetaan ja käytetään ihmisravinnoksi esimerkiksi thaimaalaisessa keittiössä.[4] Wolffia globosasta on kehitetty myös rekisteröityjä, kaupallisen kasvatuksen vesilinssikantoja.[5] Vesilissejä sisältävän ruokavalion terveysvaikutuksia on myös tutkittu. Esimerkiksi brittiläisessä lääketieteellisessä BMJ Heart -julkaisussa julkaistiin loppuvuonna 2020 satunnaistettu tutkimus vihreän välimerellisesen ruokavalion vaikutuksista sydänterveyteen; tulokset kuuden kuukauden kestoisesta kokeesta olivat sydänterveyden kannalta edullisia. Tässä Israelissa toteutetussa kokeessa vihreän välimerelliseen ruokavalioon sisältyi keskimäärin 100 grammaa proteiinipitoista Wolffia globulosaa päivittäin.[6][7]