Viherjäkäläyökkönen | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
Heimo: | Yökköset Noctuidae |
Alaheimo: | Jäkäläyökköset Bryophilinae |
Suku: | Victrix |
Laji: | umovii |
Kaksiosainen nimi | |
Victrix umovii |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Viherjäkäläyökkönen (Victrix umovii) on harvinainen yökkösiin kuuluva perhoslaji.
Etusiipien pohjaväri on oliivinvihreä. Siiven poikki kulkevat mustat sisempi ja ulompi poikkiviiru voimakkaasti aaltoilevina ja ulompi poikkiviiru lähestyy siiven takaosassa selvästi sisempää. Poikkiviirujen väliin jäävä alue on takaosasta huomattavan tumma ja lähellä siiven etuosaa poikkiviirujen väliin jäävät mustareunaiset, keskeltä vihertävät rengastäplä ja munuaistäplä. Aivan siiven tyvessä erottuu musta tyvipoikkiviiru ja siiven kärkiosa on tummanharmaa. Takasiivet ovat tummanruskeat ja niissä on kuunsirpin muotoinen keskitäplä. Imukärsä on lyhyt. Siipiväli 28–31 mm.[1][2][3]
Viherjäkäläyökkösen levinneisyysalue ulottuu Puolasta ja Ukrainasta Baltian läpi Viroon. Lisäksi Keski-Ruotsissa on pysyvä kanta ja myös Norjasta laji tunnetaan. Venäjällä levinneisyys ulottuu Uralille.[4][2] Suomesta lajista on tavattu vain muutamia kymmeniä yksilöitä Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan ja Kainuun alueilta. Viimeisin havainto on Houtskarista vuodelta 1985 ja vuoden 2010 kansallisessa uhanalaisarvioinnissa laji on luokiteltu puutteellisesti tunnetuksi (DD).[5][6] Perhoset lentävät Ruotsissa kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkupuoliskolle.[4]
Laji vaikuttaa lentävän pääasiassa vain parittomina vuosina.[3]
Viherjäkäläyökköstä pidetään eräänä Euroopan harvinaisimmista perhoslajeista ja sen elintavat ovat huonosti tunnetut[2]. Lajin elinympäristöjä näyttävät olevan vanhat ja lämpimät metsät, joiden puissa kasvaa runsaasti naavoja. Elinpaikan maaperä on moreenipitoista ja ohuelti sammaleen päällystämää. Laji lentää myöhään yöllä ja tulee valolle, mutta perhoset liikkuvat ilmeisesti enimmäkseen korkealla latvustoissa. Useimmiten yksilöitä on tavattu huomattavan lämpiminä öinä[3]. Aikuisten perhosten surkastunut imukärsä ei sovellu ravinnonottoon, minkä vuoksi perhoset ovat lyhytikäisiä ja elävät ilmeisesti vain pari päivää. Kasvatusten perusteella naaraan munimat munat kuoriutuvat 20–25 päivän kuluttua ja toukkakehitys kestää kaksi vuotta. Toukka talvehtii kehräämänsä pienen pussin sisällä.[4][2]
Metsätalous uhkaa lajin elinympäristöjä.[4]
Toukan pääasiallista ravintoa on korpiluppo (Alectoria sarmentosa).[4]