Viherukonkorento | |
---|---|
Uros |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Sudenkorennot Odonata |
Alalahko: | Aitosudenkorennot Anisoptera |
Heimo: | Ukonkorennot Aeshnidae |
Suku: | Aeshna |
Laji: | viridis |
Kaksiosainen nimi | |
Aeshna viridis |
|
Katso myös | |
Viherukonkorento Wikispeciesissä |
Viherukonkorento (Aeshna viridis) on Suomessa hyvin harvinainen ja paikoittainen, rauhoitettu sudenkorento.
Viherukonkorennon ruumiin pituus on noin 65–75 mm. Koiras on kirkkaanvärinen ja eksoottinen ukonkorento. Silmät ovat kirkkaan siniset, keskiruumiin sivut kokonaan vihreät ja olkajuovat ovat leveät, kirkkaanvihreät. Musta takaruumis on suurten sinisten täplien kirjoma. Siivet ovat ruskeasävyiset.
Naaras on himmeämpi; silmät ovat kullankeltaiset, paksu takaruumis on vihreä. Keskiruumis on muuten vihreä, mutta siipien edessä on ruskeaa. Keskiruumiissa on vihreät, leveät olkajuovat. Laji muistuttaa suomalaisista korentolajeista eniten kirjoukonkorentoa, mutta tämän silmät eivät ole kirkkaansiniset ja keskiruumiin sivuilla on aina selviä mustia pystyraitoja.
Levinnyt laajalle Keski- ja Itä-Eurooppaan ja siitä Aasiaan. Esiintyy paikoittaisena, johtuen tiukoista elinpaikkavaatimuksista. Suomesta tunnetaan vain alun toistakymmentä esiintymää, suurin osa Hämeessä.[3] Tunnetuin esiintymä lienee Parikkalan Siikalahdella.[4]
Viherukonkorento elää vain vesistöissä, joissa kasvaa sahalehteä (Stratiotes aloides).[3] Tämä kasvi viihtyy vain rehevillä, suhteellisen kirkasvetisillä järvillä joilla on kalkkipitoinen vesi. Tämän takia lajit ovat hyvin paikoittaisia. Viherukonkorentonaaras munii sahalehtituppaisiin, ja toukka elää sahalehtikasvustoissa. Sahalehti suojaa toukkia piikikkäänä kasvina kaloilta ja muilta korentojen toukilta. Lajin koko populaatio lentää tavallisesti iltahämärissä hankkimassa ravintoa.[3]