Vihreä S

Vihreä S
Tunnisteet
IUPAC-nimi Natrium-4-[[4-(dimetyyliamino)fenyyli]-(4-dimetyyliatsaniumylideenisykloheksa-2,5-dien-1-ylideeni)metyyli]-3-hydroksinaftaleeni-2,7-disulfonaatti
CAS-numero 3087-16-9
PubChem CID 91525
SMILES CN(C)C1=CC=C(C=C1)C(=C2C=CC(=[N+](C)C)C=C2)C3=C4C=CC(=CC4=CC(=C3O)S(=O)(=O)[O-])S(=O)(=O)[O-].[Na+]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C27H25S2N2O7Na
Moolimassa 576,62 g/mol
Liukoisuus veteen 492,554 g/l (28 °C)[1]

Vihreä S (C27H25S2N2O7Na) on triaryylimetaanijohdannaisiin kuuluva aromaattinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa elintarvikkeiden värjäämiseen.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa vihreä S on vihreää kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee hyvin veteen ja liuos on väriltään sinertävän vihreä.[2][3]

Vihreä S:n valmistuksen ensimmäisessä vaiheessa N,N-dimetyylianiliini ja p-dimetyyliaminobentsaldehydi kondensoituvat. Tämä kondensaatiotuote reagoi R-hapon kanssa. Reaktiossa muodostuu leukomuoto, joka hapetetaan Vihreä S:ksi.[4]

Vihreä S:ää käytetään elintarvikevärinä esimerkiksi juomissa, makeisissa ja jälkiruuissa. Yhdisteen E-koodi on E142.[5] Yhdistettä voidaan käyttää myös väriaineena tutkittaessa silmiä[6].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hydrogen [4-[4-(dimethylamino)-α-(2-hydroxy-3,6-disulphonato-1-naphthyl)benzylidenecyclohexa-2,5-dien-1-ylidene]dimethylammonium, monosodium salt:Water solubility] European Chemicals Agency. Viitattu 30.7.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Shmuel Yannai: Dictionary of Food Compounds with CD-ROM, s. 271. CRC Press, 2012. ISBN 9781420083521 Teoksen verkkoversio (viitattu 4.7.2022). (englanniksi)
  3. ↑ Mike Saltmarsh: Saltmarsh's Essential Guide to Food Additives, s. 67-68. Royal Society of Chemistry, 2021. ISBN 978-1-83916-103-2 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.7.2022). (englanniksi)
  4. ↑ James A. Kent: Kent and Riegel's Handbook of Industrial Chemistry and Biotechnology, s. 565. Springer, 2007. ISBN 978-0-387-27843-8 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.7.2022). (englanniksi)
  5. ↑ E142 - Vihreä S Ruokavirasto. Viitattu 19.9.2023.
  6. ↑ Jimmy D. Bartlett, Siret D. Jaanus: Clinical Ocular Pharmacology, s. 291. Elsevier Health Sciences, 2008. ISBN 9780750675765 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.7.2022). (englanniksi)