Viittoilijaravut | |
---|---|
Leptuca leptodactyla |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
Lahko: | Kymmenjalkaiset Decapoda |
Alalahko: | Taskuravut Brachyura |
Yläheimo: | Ocypodoidea |
Heimo: |
Viittoilijaravut Ocypodidae Rafinesque, 1815[1] |
Katso myös | |
Viittoilijaravut Wikispeciesissä |
Viittoilijaravut[2] eli aaveravut[3] (Ocypodidae) on taskurapujen heimo. Ne ovat kaivautuvia rapuja, jotka elävät vuorovesialueella maailman trooppisten ja lauhkeiden merien rannoilla. Täysikasvuisten koiraiden sakset ovat keskenään erikokoiset, mikä korostuu varsinaisilla viittoilijaravuilla (alaheimot Gelasiminae ja Ucinae), joiden koirailla toinen saksi on huomattavasti toista suurempi. Varsinaisten viittoilijarapujen lisäksi heimoon kuuluu aaverapujen (Ocypode) suku sekä ulkoisesti hyvin erinäköinen suku Ucides, joka alun perin luokiteltiin maataskurapuihin (Gecarcinidae).[4]
Varsinaisia viittoilijarapuja on yli sata lajia,[5] jotka kaikki luokiteltiin aiemmin samaan viittoilijarapujen (Uca) sukuun. Suku oli kuitenkin parafyleettinen, sillä lajit edustivat tosiasiassa kahta eri ryhmää, joista toinen oli läheisempää sukua aaverapujen suvulle kuin muille viittoilijaravuille. Siksi Uca-suku on jaettu kahdeksi alaheimoksi, Gelasiminae ja Ucinae, ja suvun aiemmille alasuvuille on annettu sukustatus.[4]
Varsinaisten viittoilijarapujen koiraiden saksilla on iso kokoero.[5] Koiraan suurempi saksi voi sisältää kolmanneksen tai jopa puolet koko ravun massasta. Sitä käytetään vain mahtailuun ja taisteluihin, syömiseen uros käyttää pienempää sakseaan. Naaraan molemmat sakset ovat suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin uroksen pienempi saksi.[6]
Viittoilijaravut jaetaan neljään alaheimoon, joissa on 13 sukua:[1]