Viivadiagrammi

Viivakaavio, joka kuvaa vuonna 2011 viiden suurimman kahvintuottajan tuotantomääriä vuosien 1962–2011 välillä. Ylimmällä viivalla Brasilia.

Viivakaavio eli viivadiagrammi on diagrammi, jossa kuvataan muuttujia koordinaatistoon merkittyjen pisteiden kautta piirretyillä suorilla viivoilla. Y-koordinaattina on määrää kuvaava jatkuva lukuarvo ja x-koordinaattina yleensä tasavälisiä aikavälejä. Viivakaaviota käytetään useimmiten oletetun ajallisen muutoksen kuvaamiseen, eikä se sovellu epäjatkuvien asioiden tai ilmiöiden kuvaamiseen yhtä hyvin kuin jotkin muut kaaviot.[1]

Ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pörssikurssin kehitystä kuvaava viivakaavio.

Viivakaavion kaikki x- ja y-arvot ovat yleensä nollaa suurempia. Joskus y-arvot voivat olla myös negatiivisia.[2] Samassa koordinaatiossa voi olla useita viivoja, jotka erotellaan eri värein tai muin keinoin.[3] Kuvion taustalla olevat ohuet vaakasuuntaiset hilaviivat ovat viivadiakaavioissa yleensä tarpeellisemmat kuin muissa kaaviotyypeissä.[4] Arvoja edustavat pisteet voi kaavion luonteesta riippuen merkitä viivaan tai jättää merkitsemättä. Pisteet tulee merkitä etenkin, jos ne edustavat todellisia havaintoja mutta niiden välissä oleva muutos on pelkkä arvaus.[5] Määräasteikko alkaa nollasta silloin, kun kaaviolla pyritään ilmaisemaan vaihtelun osuus kokonaismäärästä; muussa tapauksessa määräasteikko voi alkaa ylempääkin.[6]

Viivakaavion x- ja y-akselien suhdetta kutsutaan aspektisuhteeksi. Sitä muuttamalla saadaan kehitys näyttämään joko voimakkaalta tai lievältä. Perusohje kehitystä kuvaavattaessa aspektisuhteelle on se, että tasaisen muutoksen pitäisi näkyä 45 asteen kulmassa kulkevana viivana.[7]

Tyyppejä ja muunnelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sädekaavio, joka kuvaa budjetoidun rahankäytön (sininen viiva) ja toteutuneen rahankäytön (oranssi viiva) eroja alueittain.

Jos viivakaavion luokka-akseli ei ole tasavälinen, on kyseessä xy-kaaviona tehtävä murtoviivakaavio.[8][9] Kun murtoviiva pehmennetään, saadaan käyräkaavio.[10] Kun havaintopisteet piirretään vaakaviivoiksi, saadaan porraskaavio.[11]

Sädekaavio eli tutkakaavio on polaarikoordinaatistoon piirretty viivakaavio. Sitä käytetään etenkin sulkeutuvien ilmiöiden kuvaamiseen, kuten päivän tai vuoden aikana tapahtuvat muutokset.[12] Sitä käytetään nykyisin myös koripallossa kuvaamaan pelaajan suorituskyvyn osa-alueita ja antamaan sitä kautta yleiskuvan hänen pelityylistään.[13]

Summaviivakaavio, joka kuvaa Ison-Britannian suurimpien televisiokanavien katselijamäärien suhteellista kehitystä vuosina 1992−2009.

Aluekaaviossa koko viivan tai viivojen alle jäänyt alue on väritetty tai rasteroitu. Arvoja kuvaa alueen pinta-ala, joten pystyasteikon akselin on lähdettävä nollasta. Tavallisesta viivakaaviosta tehdyssä moniosaisessa aluekaaviossa alueet jäävät ainakin osittain toistensa taakse, jolloin alueiden suhteita voi olla vaikea hahmottaa.[14][15]

  • Summaviivakaavio eli pinottu aluekaavio on aluekaavio, jossa havaintosarjoja kuvaavat alueet on pinottu toistensa päälle ja jokaisen värialueen näkyvä pinta-ala edustaa kuvaamansa arvon osuutta. Kaikkein ylin viiva kuvaa kaikkien osien summaa.[16][15]
  • Erotustyyppinen viivakaavio eli nauhakaavio esittää kahden toisiinsa vahvasti liittyvän ilmiön keskinäistä eroa, kuten syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitystä. Siinä on väritetty viivojen väliin jäänyt alue, mutta ei niiden alapuolelle jäävää aluetta.[17] Nettoerotustyyppinen viivakaavio on muuten samanlainen kuin erotustyyppinen viivakaavio, mutta siinä viivat voivat leikata toisiaan, ja tällainen toinen erotusalue väritetään eri värillä.[18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuusela, s. 78.
  2. ↑ Kuusela, s. 80.
  3. ↑ Kuusela, s. 85.
  4. ↑ Kuusela, s. 84.
  5. ↑ Kuusela, s. 87–88.
  6. ↑ Kuusela, s. 89.
  7. ↑ Kuusela, s. 90–91.
  8. ↑ Karjalainen, s. 32.
  9. ↑ Kuusela, s. 76–77.
  10. ↑ Hämäläinen & Kunnas, s. 43.
  11. ↑ Hämäläinen & Kunnas, s. 52.
  12. ↑ Kuusela, s. 103.
  13. ↑ Spider Graphs: Charting Basketball Statistics How To Watch Sports. Viitattu 20.4.2014.
  14. ↑ Kuusela, s. 95.
  15. ↑ a b Karjalainen, s. 34–35.
  16. ↑ Kuusela, s. 96.
  17. ↑ Kuusela, s. 98.
  18. ↑ Kuusela, s. 100.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]