Viktor Fasth | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. elokuuta 1982 Kalixin kunta, Ruotsi |
Kansalaisuus | Ruotsi |
Jääkiekkoilija | |
Pelipaikka | maalivahti |
Hanska | vasen |
Pituus | 182 cm |
Paino | 82 kg |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 2010– |
Aik. seurat |
Brooklyn Tigers (Ruotsi II) Vänersborgs HC (Ruotsi I) Tvåstad Cobras (Ruotsi II/I) Tingsryds AIF (Ruotsi I / Allsv.) AIK IF (SEL) Anaheim Ducks (NHL) Norfolk Admirals (AHL) Edmonton Oilers (NHL) TsSKA Moskova (KHL) Växjö Lakers HC (SHL/Allsv.) |
Erik Sixten Viktor Fasth (s. 8. elokuuta 1982 Kalixin kunta, Ruotsi) on ruotsalainen uransa lopettanut jääkiekkomaalivahti.
Fasth pelasi 18-vuotiaasta asti Ruotsin alempia sarjoja, II- ja I-divisioonaa Brooklyn Tigersin, Vänersborgin, Tvåstad Cobrasin ja Tingsrydin joukkueissa. Hän oli nostamassa Tvåstadia II-divisioonasta I-divisioonaan keväällä 2003. Keväällä 2007 Fasth torjui Tingsrydin HockeyAllsvenskanin karsintoihin asti, mutta joukkue jäi kuitenkin ilman sarjanousua. Hänen torjuntaprosenttina 92,2 % oli I-divisioonan paras.[1]
Vuodet 2007–2010 Fasth torjui HockeyAllsvenskan-joukkue Växjö Lakersissa. Hän oli ensimmäisellä kaudellaan 2007–2008 pelastamassa joukkuetta putoamiselta I-divisioonaan ja kolmannella kaudellaan 2009–2010 Lakers selviytyi Elitserienin karsintoihin asti, mutta sarjanousua ei tullut. Fasthin torjuntaprosentti 93 oli runkosarjan paras.[1]
Kaudeksi 2010–2011 Fasth siirtyi Elitserieniin ja nousijajoukkue AIK:hon.[2] Hänestä tuli joukkueen ykkösmaalivahti ja torjui AIK:n peräti välieriin asti. Fasth palkittiin kauden päätteeksi Elitserienin parhaana pelaaja Guldpuckenilla, parhaana maalivahtina Honken Trophylla ja valittiin Ruotsin tähdistökentälliseen.[1]
Helmikuussa 2011 Fasth teki kaksivuotisen jatkosopimuksen AIK:n kanssa. Hänen toinen kautensa AIK:ssa oli tilastollisesti vieläkin parempi kuin ensimmäinen, ja hänet valittiin toistamiseen sarjan parhaaksi maalivahdiksi.[3] Kaudeksi 2012–2013 hän siirtyi NHL-liigan Anaheim Ducksiin. Sopimus on yksivuotinen.[4]
Kaudella 2013-2014 Fasth loukkaantui jo kauden alussa pelaten vain 5 runkosarjaottelua. Anaheim Ducks kauppasi hänet päivää ennen siirtotakarajan umpeutumista 4. maaliskuuta 2014 Edmonton Oilersiin vaihdossa vuoden 2014 viidennen kierroksen varaukseen ja vuoden 2015 kolmannen kierroksen varaukseen.
Fasth pelasi Edmontonissa kauden 2014 loppuun ja koko seuraavan kauden. Yhteensä pelejä kertyi Edmontonin paidassa 33. 9. heinäkuuta 2015 Fasth hyvästeli NHL-kaukalot ja teki kaksivuotisen sopimuksen KHL:n TsSKA Moskovan kanssa. Moskovassa Fasth ei kyennyt valtaamaan ehdottoman ykkösmaalivahdin roolia Ilya Sorokinilta joten kahden KHL-kauden jälkeen Fasth teki toukokuussa 2017 kolmivuotisen sopimuksen SHL-seura Vaxjö Lakersin kanssa[1].
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Ruotsi | |||
Miesten jääkiekko | |||
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Saksa/Ranska 2017 | jääkiekko | |
Hopeaa | Slovakia 2011 | jääkiekko |
Viktor Fasth pelasi Ruotsin joukkueessa Slovakian MM-turnauksessa 2011 ja voitti hopeaa.[1] Hän aloitti joukkueen kakkosmaalivahtina, mutta nousi turnauksen aikana Erik Ersbergin ohi ykkösmaalivahdiksi. Fasth valittiin kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi, parhaaksi maalivahdiksi sekä tähdistökentälliseen[1] torjuntaprosentin ollessa seitsemän ottelun jälkeen 94,57 %. Loppuottelussa Suomea vastaan hän päästi sisään kuitenkin kuusi maalia, joista viisi tehtiin hänen selkänsä taakse kolmannessa erässä. Fasth edusti Ruotsia myös jääkiekon MM-kilpailuissa vuonna 2017.
Edeltäjä: Jacob Markström |
Honken Trophyn voittaja 2011, 2012 |
Seuraaja: Gustaf Wesslau |
Edeltäjä: Magnus Johansson |
Guldpucken 2011 |
Seuraaja: Jakob Silfverberg |