Vilhelminan kunta

Vilhelminan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västerbottenin lääni
Maakunta Lappi
Keskustaajama Vilhelmina
Kuntakoodi 2462
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 8 048,43 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 6 485
 – Väestötiheys 0,8 as./km²









Daunatjåkko ja Nedre Fättjaur -niminen järvi.
Trappstegsforsen.
Vildmarksvägen-niminen tie Stekenjokkin ja Klimpfjällin välillä. Kuvassa näkyy myös Saxån-niminen joki.
Marsfjälletin tunturin huippu.

Vilhelminan kunta (ruots. Vilhelmina kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Lappiin. Kunnan keskustaajama on Vilhelmina.[3]

Kunnan maapinta-ala on 8 048,43 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 6 485 henkeä (31.12.2021).[2]

Kunnan omia palveluita on tarjolla ainakin kirjasto, päivähoito, peruskoulut ja lukio. Alueella on pienyrityksiä, metsätaloutta ja tunturiseudulla poronhoitoa. Kunta on saamelaisalueen kauppakeskus. Nähtävyyksiä on esimerkiksi kotiseutumuseo.

Vuonna 2007 kunnassa oli 11,56 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilhelmina on perustettu vuonna 1783. Se sai nimensä kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelminan mukaan. Vilhelminan kirkonkylä on 1840-luvulta. Siellä on säilyneenä vanhat kirkkotuvat ja puukirkko, jotka toimivat ulkomuseona. Vilhelminassa asui elämänsä myöhemmät vuodet Suomen sodan veteraani Johan Zacharias Bång, jonka on väitetty olleen esikuvana Vänrikki Stoolin tarinoiden Sven Dufvalle.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilhelmina kuuluu niihin Pohjois-Ruotsin kuntiin, jotka jo ennen 1900-luvun puolivälin kuntauudistuksia olivat pinta-alaltaan suuria. Vuonna 1917 Vilhelminan maalaiskuntana perustettiin Vilhelminan taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1947 Vilhelminan kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut aluejakoa, mutta kauppala ja maalaiskunta yhdistettiin jo vuonna 1965. Vihelminan kauppala muutettiin vuonna 1971 nykyiseksi Vilhelminan kunnaksi ilman rajamuutoksia.

Vaakuna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen vaakuna on entisen Vilhelminan kauppalan vaakuna. Myös Vilhelminan maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vilhelminan kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 10 894
1955
  
 10 733
1960
  
 11 311
1965
  
 9 715
1970
  
 8 676
1975
  
 8 687
1980
  
 8 681
1985
  
 8 640
1990
  
 8 509
1995
  
 8 371
2000
  
 7 918
2005
  
 7 327
2010
  
 7 135
2015
  
 6 829
2020
  
 6 539
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 542 7,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 64 0,9
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 200 2,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 6 023 88,2

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 40 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 50 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 162 900 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 70 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 56,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,7 %

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 5,3 6,2
  jalostus 16,0 19,1
  palvelut 76,9 72,9
  tuntematon 1,7 1,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 2 751 3 042
  työpaikkaomavaraisuus 90,4

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 51,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 478 asukasta.[15] Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajama Vilhelmina, jossa oli 3 657 asukasta.

Entiset taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

Pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Entiset pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vilhelminan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[19]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 2 1 1 2 2 2 2 2 2 1 2 2 1 1
  Keskustapuolue 7 7 6 6 5 5 6 4 4 6 7 4 6 8
  Liberaalit 5 5 5 3 4 4 5 4 4 5 4 2 0 0
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 2 2 3 2 3 5 5 3 3 3
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 2 1 2 0 0 0 0 0 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 18 18 19 20 19 18 16 19 18 15 14 19 11 10
  Vasemmistopuolue 1 2 2 2 2 2 2 2 4 3 3 2 2 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 3 2
  Yhteensä [20] 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 35 27 27

Piirit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Vilhelminan piiri.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Vilhelmina

Historialliset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Dikanäs kbfd*
  • Latikbergs kbfd*
  • Saxnäs kbfd*
  • Vilhelmina (Volgsjö)
  • Vilhelmina kbfd*

Kirkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Fatmomakken kirkko
    Fatmomakken kirkko
  • Vilhelminan kirkko
    Vilhelminan kirkko

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.8.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Vilhelmina Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.8.2022. (ruotsiksi)
  20. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  21. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilhelminan kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Vilhelmina kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
Västerbottenin läänin kunnat
Bjurholmin kunta • Dorotean kunta • Lyckselen kunta • Malån kunta • Nordmalingin kunta • Norsjön kunta • Robertsforsin kunta
Skellefteån kunta • Sorselen kunta • Storumanin kunta • Uumajan kunta • Vilhelminan kunta • Vindelnin kunta • Vännäsin kunta • Åselen kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit