Virnapunatäplä | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Punatäplämäiset Zygaenoidea |
Heimo: | Punatäpläperhoset Zygaenidae |
Alaheimo: | Punatäplät Zygaeninae |
Suku: | Zygaena |
Alasuku: | (Agrumenia) |
Laji: | viciae |
Kaksiosainen nimi | |
Zygaena viciae |
|
Katso myös | |
Virnapunatäplä (Zygaena viciae) on pieni, punamusta, päiväaktiivinen perhonen. Se on Suomessa sukunsa yleisin laji.
Ulkonäöltään virnapunatäplä on pieni mutta huomiota herättävä, punamusta perhonen. Etusiivessä on viisi kirkkaanpunaista täplää, joista kaksi siiven tyvessä sijaitsevaa ovat siivensuuntaisesti pitkänomaisia ja yleensä lähes yhteensulautuneet. Kolmas täplä on muita pienempi, neljäs hieman kulmikas ja uloimmainen pyöreä. Takasiivet ovat punaiset ja niissä on selvä musta reunus. Naaraat ovat väriltään himmeämpiä ja niiden siivet ovat läpikuultavammat kuin koirailla. Tuntosarvet ovat nuijamaiset, kärjestään paksut ja pituudeltaan alle 2/3 etusiiven pituudesta. Verkkosilmät ovat melko suuret ja imukärsä hyvin kehittynyt. Huulirihmat ovat tiheäkarvaiset. Siipiväli 25–30 mm.[2][3][4]
Lajilla on tavattu myös muutamia ulkonäöltään poikkeavia muotoja. Näistä tavallisin on f. confusa[5], jolla etusiiven täplät ovat venyneet juovamaisiksi. Erilaisia venyneiden täplien yhdistelmiä tunnetaan ja on nimetty useita. Muita mainittavia muunnoksia ovat keltatäpläinen f. flava, ja ruskeatäpläiset f. brunnea ja f. nigerrima, joista jälkimmäinen voi olla lähes kokonaan musta.[4]
Virnapunatäplän levinneisyys ulottuu Pyreneiltä ja Britteinsaarilta Keski- ja Etelä-Euroopan poikki Mongoliaan, pohjoisessa Keski-Ruotsiin ja Etelä-Norjaan.[4][6] Suomessa lajia tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa. Aikuiset perhoset lentävät kesäkuun lopulta elokuun alkuun.[7]
Yleinen laji, joka viihtyy niityillä, tienpientareilla, joutomailla ja metsänreunoilla. Perhoset vierailevat ahkerasti mettä tuottavilla kukilla ja ovat aktiivisia valoisaan aikaan. Myrkyllisyytensä vuoksi punatäplien ei tarvitse erityisemmin pyrkiä välttelemään nähdyksi tulemista ja sopivalla paikalla lepääviä perhosia voi tavata massoittain. Talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[4][6]
Toukka elää pääasiassa hiirenvirnalla (Vicia cracca), mutta myös muutamilla muilla hernekasveilla.[4]