Virofagi

Virofagi
Sputnik-virofagi
Sputnik-virofagi
Virusten luokittelu
Ryhmä: Virukset
Kunta: Varidnaviria
Luokka: Maveriviricetes
Lahko:
  • Divpevirales
  • Lavidavirales
  • Mividavirales
  • Priklausovirales
Suvut ja lajit
  • Oviruvirus
    • Oviruvirus palmerstonense
  • Mavirus
    • Mavirus cafeteriae
  • Sputnikvirus
    • Sputnikvirus mimiviri
    • Sputnikvirus zamilonense
  • Burquivirus
    • Burquivirus flavolapense
  • Essdubovirus
    • Essdubovirus chlorellae
  • Invirovirus
    • Invirovirus crochense
  • Panaquavirovirus
    • Panaquavirovirus qinghaense

Virofagi on satelliittivirus, joka hidastaa tai heikentää toimivan toisen viruksen kopioitumista. Kuten muutkin satelliittivirukset, virofagi on riippuvainen toisen viruksen aikaansaamasta infektiosta.

Virofagin toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virofagien toimintaa on kuvattu lisääntyvässä määrin tieteellisessä kirjallisuudessa. On kuitenkin yhä kiistanalaista, tulisiko virofagit luokitella omaksi ryhmäkseen vai vain esimerkiksi satelliittiviruksista[1][2]. Virofagien nimi tulee latinan sanasta virus (’myrkky’) ja kreikan verbistä φαγεῖν (fagein, ’syödä’). Sitä on kuitenkin pidetty jossakin määrin harhaanjohtavana, koska virofagit eivät varsinaisesti tunkeudu toisen viruksen sisään vaan kilpailevat niiden kanssa lisääntymismekanismiin vaikuttamalla.

Virofagit ovat subviraalisia partikkeleita, sillä ne eivät täytä virukselle kaikkia olennaisia kriteereitä[3]. Ne tarvitsevat lisääntyäkseen isäntäsolun sekä ”auttaja-viruksen”, jona toimivat kaksijuosteiset jätti-DNA-virukset. Virofagit tarvitsevat replikaatioonsa auttaja-viruksen viraalista replikaatiokoneistoa, ja samaan aikaan ne inhiboivat auttaja-viruksen omaa replikaatiota[4]. Virofagien toiminta ei aiheuta isäntäsolussa sytopaattisia muutoksia, ja tämän vuoksi niillä voi olla suojaava vaikutus isäntäsolulle virofagin ja auttaja-viruksen yhteisinfektiossa[4][5]. Virofagien perimäaineksena toimii kaksijuosteinen DNA (dsDNA), joka voi integroitua isäntäsolun perimään ja jäädä sinne pysyvästi ”hiljaisena”, tai se voi aktivoitua auttaja-viruksen infektoidessa isäntäsolun[5]. Tutkimuksissa on osoitettu, että Cafeteria burkhardae -alkueliöllä on integroituneena endogeenisiä viraalisia elementtejä mavirukselta, jotka kykenevät toimivaan antiviraalisena puolustuksena CroV-infektiota vastaan[5].

ICTV muutti virofagien taksonomiaa lokakuussa 2023. Uuden luokituksen mukaan virofagit kuuluvat neljään eri lahkoon, ja usea epävirallinen laji sai uuden tieteellisen nimen.[6][7]

Tunnettuja virofageja ovat muiden muassa:

  1. Fischer MG (2012) Sputnik and Mavirus: more than just satellite viruses. Nat Rev Microbiol. 2011 Dec 5;10(1):88. doi: 10.1038/nrmicro2676-c1 (englanniksi)
  2. Krupovic M, Cvirkaite-Krupovic V. (2012) Sputnik and Mavirus: not more than just satellite viruses. Nat Rev Microbiol. 10(1):78. doi: 10.1038/nrmicro2676-c2 (englanniksi)
  3. JAMES H. Strauss, ELLEN G. Strauss: CHAPTER 9 - Subviral Agents, s. 345–368. London: Academic Press, 1.1.2008. ISBN 978-0-12-373741-0 Teoksen verkkoversio Viitattu 4.2.2025.
  4. a b Sarah Duponchel, Matthias G. Fischer: Viva lavidaviruses! Five features of virophages that parasitize giant DNA viruses. PLOS Pathogens, 21.3.2019, 15. vsk, nro 3, s. e1007592. PubMed:30897185 doi:10.1371/journal.ppat.1007592 ISSN 1553-7374 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. a b c Anna Koslová, Thomas Hackl, Felix Bade, Alexander Sanchez Kasikovic, Karina Barenhoff, Fiona Schimm, Ulrike Mersdorf, Matthias G. Fischer: Endogenous virophages are active and mitigate giant virus infection in the marine protist Cafeteria burkhardae. Proceedings of the National Academy of Sciences, 12.3.2024, 121. vsk, nro 11, s. e2314606121. PubMed:38446847 doi:10.1073/pnas.2314606121 Artikkelin verkkoversio.
  6. Current ICTV Taxonomy Release | ICTV ictv.global. Viitattu 4.2.2025.
  7. Roux, Simon et al.: Updated Virophage Taxonomy and Distinction from Polinton-like Viruses. Biomolecules, 19.1.2023, 13. vsk, nro 2, s. 204. doi:10.3390/biom13020204 ISSN 2218-273X Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.2.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.