Sergei Prokofjev sävelsi ensimmäisen viulukonserttonsa (op. 19) D-duurissa vuosina 1916–1917. Marcel Darrieux oli viulistina ensiesityksessä (18. lokakuuta 1923), jossa Pariisin oopperan orkesteria johti Serge Koussevitzky.[1]
Pianokonsertto nro 1 (op. 10) | Pianokonsertto nro 2 (op. 16) | Pianokonsertto nro 3 (op. 26) | Pianokonsertto nro 4 (vain vasemmalle kädelle; op. 53) | Pianokonsertto nro 5 (op. 55) | Pianokonsertto nro 6 (keskeneräinen; op. 134, joskus 133) | Viulukonsertto nro 1 (op. 19) | Viulukonsertto nro 2 (op. 63) | Sellokonsertto (op. 58) | Konsertiino sellolle ja orkesterille (muiden valmiiksi säveltämä; op. 132) | Sinfonia concertante sellolle ja orkesterille (op. 125)