Vuoden 1980 olympiaboikotissa boikotoitiin Moskovassa järjestettyjä kesäolympialaisia. Boikotti oli Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten vastalause Neuvostoliiton hyökkäykselle Afganistaniin ja samalla osa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kylmää sotaa. Neuvostoliitto järjesti blokkinsa kera oman vastaboikotin vuoden 1984 Los Angelesin kesäolympialaisten aikaan.
Neuvostoliitto oli hyökännyt Afganistaniin edellisenä vuonna 1979. Yhdysvaltojen presidentti Jimmy Carter oli esittänyt vaatimuksen neuvostojoukkojen vetämisestä Afganistanista, mihin Neuvostoliitto ei ollut suostunut. Yhdysvallat reagoi Neuvostoliiton toimiin jättämällä Moskovan olympialaiset väliin. Samoin toimi jokunen osa länsimaista ja USA:n muista liittolaisista Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa sekä kommunistinen Kiina. Toisaalta USA:n läntisistä liittolaisista esimerkiksi Iso-Britannia, Ranska, Kreikka ja Australia eivät osallistuneet olympiaboikottiin. Suomikaan ei osallistunut siihen. Carterin hallinto pyrki suostuttelemaan Afrikan maita osallistumaan boikottiin. Nyrkkeilijä Muhammed Ali värvättiin diplomaatin tehtäviin, taivuttelemaan Afrikan maat tukemaan USA:n kantoja olympiaboikotissa. Asiassa ei juurikaan saavutettu tuloksia.[1][2][3]
Moskovan kesäolympialaiset olivat ensimmäiset laatuaan rautaesiripun toisella puolen. Neuvostoliitto saavutti niissä ennätysmäärän mitaleja. Boikotilla oli lopulta melko vähän, jos mitään vaikutusta. Neuvostojoukot pysyivät Afganistanissa 1980-luvun loppuun asti. Kaiken kaikkiaan yli 60 maata jätti osallistumatta Moskovan olympialaisiin. Neuvostoblokki järjesti Los Angelesin vuoden 1984 olympialaisia vastaan oman boikottinsa, jota on laajalti pidetty vastavetona vuoden 1980 boikotille, mutta se oli osallistujamäärältään vielä vaatimattomampi.[4][5][6]