Vuorotyöunihäiriö

Vuorotyöunihäiriön (engl. shift work disorder tai shift work sleep disorder) pääoireita ovat unettomuus ja/tai voimakas väsymys, joiden taustalla on työajasta johtuva ympäristön ja elimistön rytmien epäsynkronia[1]. Useimmin oireita aiheuttavat yövuorot ja aikaiset aamuvuorot[2].

Noin viidennes työvoimasta tekee vuorotyötä. Epidemiologisissa tutkimuksissa vuorotyöunihäiriön yleisyys vaihtelee vuorotyöntekijöiden keskuudessa 3–63 %:n välillä työvuorojärjestelmästä, kohdepopulaatiosta ja tunnistustavasta riippuen [3][4][5]. Vuorotyöunihäiriö tunnistetaan huonosti terveydenhuollossa eikä diagnooseja siten juuri tehdä, joten häiriön tarkka yleisyys ei ole tiedossa. Tutkimuksia yhdistelevässä meta-analyysissa vuorotyöunihäiriön yleisyyden on arvioitu olevan vuorotyöntekijöiden keskuudessa 26,5 %[6] ja suomalaisten yötyötä tekevien sairaalatyöntekijöiden keskuudessa 18,2 %[7].

Eri tautiluokitusjärjestelmät määrittelevät vuorotyöunihäiriön hieman eri tavoin. Vuonna 2014 julkaistussa Kansainvälisessä unihäiriöluokituksessa ICSD-3:ssa[8] vuorotyöunihäiriö määritellään seuraavasti:

  • Unettomuus, voimakas väsymys tai molemmat - joihin liittyy myös unen vähentyminen - ovat seurausta toistuvasta normaaliin nukkumisaikaan ajoittuvasta työajasta.
  • Oireet ovat jatkuneet työaikatauluun liittyen vähintään kolme kuukautta.
  • Vähintään 14 päivän unipäiväkirja- ja aktigrafiaseuranta (työ- ja vapaapäivinä) osoittaa uni-valverytmin häiriintymisen.
  • Unen tai valveen häiriintyminen ei ole selitettävissä paremmin jollain muulla unihäiriöllä, sairaudella, lääkityksellä tai huonolla unihygienialla.

Kansainvälisen unihäiriöluokituksen (ICSD-2 ja ICSD-3[8]) lisäksi vuorotyöunihäiriö määritellään myös Kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä (ICD-10[9]: G47.26 ja Z57.8; ICD-11[10]: 7A64) ja Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmässä (DSM-5: 307.45)[11]. Suomessa vuorotyöunihäiriö luokitellaan (vuonna 2021) unettomuuden Käypä hoito -suosituksissa uni-valverytmin kronobiologisiin häiriöihin ICSD-10:n mukaan.

  1. Wright KP, Bogan RK, Wyatt JK: Shift work and the assessment and management of shift work disorder (SWD). Sleep Medicine Reviews, February 2013, 17. vsk, nro 1, s. 41–54. PubMed:22560640. doi:10.1016/j.smrv.2012.02.002.
  2. Vanttola P, Härmä M, Viitasalo K, Hublin C, Virkkala J, Sallinen M, Karhula K, Puttonen S: Sleep and alertness in shift work disorder: findings of a field study. International Archives of Occupational and Environmental Health, May 2019, 92. vsk, nro 4, s. 523–533. PubMed:30511341. PubMed Central:6435614. doi:10.1007/s00420-018-1386-4.
  3. Rajaratnam SM, Barger LK, Lockley SW, Shea SA, Wang W, Landrigan CP, O'Brien CS, Qadri S, Sullivan JP, Cade BE, Epstein LJ, White DP, Czeisler CA: Sleep disorders, health, and safety in police officers. JAMA, December 2011, 306. vsk, nro 23, s. 2567–2578. PubMed:22187276. doi:10.1001/jama.2011.1851.
  4. Taniyama Y, Nakamura A, Yamauchi T, Takeuchi S, Kuroda Y: Shift-work disorder and sleep-related environmental factors in the manufacturing industry. Journal of UOEH, March 2015, 37. vsk, nro 1, s. 1–10. PubMed:25787096. doi:10.7888/juoeh.37.1.
  5. Vanttola, Päivi: Shift Work Disorder: Prevalence, Manifestation, and Recovery, s. 1–94. Unigrafia, 2021. ISBN 978-951-51-6959-4. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. Pallesen S, Bjorvatn B, Waage S, Harris A, Sagoe D: Prevalence of Shift Work Disorder: A Systematic Review and Meta-Analysis. Frontiers in Psychology, March 2021, 12. vsk, nro 638252, s. 1–11. PubMed:33833721. doi:10.3389/fpsyg.2021.638252.
  7. Vanttola P, Puttonen S, Karhula K, Oksanen T, Härmä M: Employees with shift work disorder experience excessive sleepiness also on non-work days: a cross-sectional survey linked to working hours register in Finnish hospitals. Industrial Health, August 2020, 58. vsk, nro 4, s. 366–374. PubMed:32074541. doi:10.2486/indhealth.2019-0179.
  8. a b International Classification of Sleep Disorders 3rd Ed. Darien, IL USA: American Academy of Sleep Medicine. , 2014. (englanniksi)
  9. [http://www.icd10data.com/ICD10CM/Codes/G00-G99/G40-G47/G47-/G47.26
  10. WHO releases new International Classification of Diseases (ICD 11) www.who.int. Viitattu 29.4.2021. (englanniksi)
  11. American Psychiatric Association: Diagnostic and statistical manual of mental disorders (DSM-5®). American Psychiatric Publications, 2013. (englanniksi)