Vytenis
| Vytenis | |
|---|---|
 Vytenis teoksessa Sarmatiae Europeae descriptio vuodelta 1578. | |
| Liettuan suuriruhtinas | |
| Valtakausi | 1295–1316 |
| Edeltäjä | Pukuvertas |
| Seuraaja | Gediminas |
| Syntynyt | n. 1260 |
| Kuollut | 1315 tai 1316 |
| Puoliso | Vikinda |
| Lapset | Žvelgutis |
| Suku | Gediminid |
| Isä | Butvydas |
Vytenis (? - 1315[1] tai 1316[2]) oli Liettuan suuriruhtinas vuosina 1295–1316. Vytautasin valtakaudella Liettua kävi sotaa puolalaisia ja Saksalaisen ritarikunnan joukkoja vastaan. Hän oli ensimmäinen Liettuan hallitsija, jonka valtakausi on dokumentoitu melko hyvin, vaikka esimerkiksi hänen tarkkaa kuolinvuottaan ei osata sanoa.
Suuriruhtinaaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vytenis peri kruunun isältään Pukuvertasilta vuonna 1295. Pukuvertasin valtakaudesta aikalaislähteet eivät kerro juuri mitään. Vytenis mainitaan ensimmäisen kerran 1292, jolloin hän johti isänsä määräyksestä sotaretkeä Saksalaisen ritarikunnan maille Preussissa.[1] Hänen tiedetään myös käyneen voittoisan taistelun puolalaisia vastaan Trojanowissa vuonna 1294. Taistelussa kaatui monien puolalaisten ritarien lisäksi Lęczycan hallitsija Kasimir II.[2]
Noustuaan valtaan vuonna 1295 hän kävi sotaa Saksalaisen ritarikunnan lisäksi sen liivinmaalaista haaraa vastaan. Taistelua käytiin ensin Liivinmaalla, mutta liettualaisten tukeman semgallien kapinan kukistuttua taistelut siirtyivät Liettuan hallitsemaan Žemaitijaan. Vytenis haki tukea Riian arkkipiispalta ja kaupungilta, jotka liittoutuivat liettualaisten kanssa vuonna 1298. Vuonna 1298 ritarikunta kärsi tappiot Karkhusin, Treidenin ja Neuermühlenin taisteluissa. Samana vuonna Vytenis sijoitti liettualaisen varuskunnan Riikaan. Tehdäkseen varuskunnan läsnäolon asukkaille hyväksyttävämmäksi hän lupasi Riian arkkipiispan kehotuksesta ottaa kasteen vastaan, mutta varsinaista kastamista ei tiettävästi koskaan tapahtunut. Vytenis oli sotinut myös Puolassa Masovian Boleslav II:en pyynnöstä, jolla oli ongelmia paikallisen kruununtavoittelijan kanssa. Sota puolassa jatkui vuoteen 1306 saakka.[3] Vuonna 1312 Vytenis salli kahden fransiskaanimunkin asettua tuolloin Liettuan alaisuudessa olleeseen Novgorodiin. Liettualaisten läsnäolo Riiassa päättyi vuonna 1313, kun riikalaiset karkottivat heidät ritarikunnan painostuksesta.[4] Vytenisin loppukaudella paine Žemaitijassa kasvoi edelleen, ja hän lopulta vuonna 1315 tai 1316 luopui vallasta Gediminasin hyväksi[5]. Viimeinen maininta Vytenisistä on vuodelta 1315, jolloin hän johti ankariin tappioihin johtanutta retkeä Preussiin[1].
Kuoleman jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaislähteet pitivät Vytenisiä pontevampana hallitsijana kuin seuraajaansa. Vytenis oli vielä 1400-luvulla hallitsijana tunnetumpi kuin Gediminas, mutta jäi lopulta hänen varjoonsa historiankirjoituksessa. Vytenisin sukulaisuussuhde Gediminasiin ei ole täysin selvä, hän oli eri tulkintojen mukaan joko tämän vanhempi veli tai serkku[5].[1]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- S. C. Rowell: Lithuania ascending: a pagan empire within east-central Europe, 1295-1345. Cambridge University Press, 1994. ISBN 9780521450119 Google kirjat. (englanniksi)
- Aulis Kallio: Liettuan historia. Tampere: Jagellonica-kulttuuriyhdistys ry, 2009. ISBN 978-951-98665-3-6