Vårdö

Vårdö
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°14′40″N, 20°22′30″E
Maakunta	Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta	Ålands skärgård
Kuntanumero	941
Hallinnollinen keskus	Vårdö
Pinta-ala ilman merialueita	102,10 km² 296:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	572,55 km² 199:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	101,71 km²
– sisävesi	0,39 km²
– meri	470,45 km²
Väkiluku	467 304:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys	4,59 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	16,7 %
– 15–64-v.	53,3 %
– yli 64-v.	30,0 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	4,0 %
– ruotsinkielisiä	83,4 %
– muut	12,5 %
Kunnallisvero	19,00 % 4:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Andreas Johansson
www.vardo.ax
Infobox OKNimi-testi OK

Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Näkymä yli Vårdön kylästä länteen

Venevajoja Västra Simskälassa

Vårdö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Vårdön asukasluku on 467 (31. lokakuuta 2024)^[2] ja pinta-ala 572,55 km² (1. tammikuuta 2022), josta 101,71 km² on maata, 0,39 km² sisävesiä ja loput 470,45 km² merta.^[1] Vårdön naapurikunnat ovat Föglö, Kumlinge, Lumparland, Saltvik, Sottunga ja Sund.

Maantiede ja luonto

Vårdö sijaitsee välittömästi Ahvenanmantereen itäpuolella. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja 83,4 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä.^[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.^[6]

Vårdön pääsaari on pinta-alaltaan Ahvenanmaan saarista viidenneksi suurin.^[7] Muita huomattavia saaria ovat Västra Simskäla, Östra Simskäla, Sandö ja Töftö. Suurin osa Vårdön saarista on hyvin pieniä ja ne ovat levittäytyneet laajalle alueelle Ahvenanmantereen itäpuolelle. Kunnan eteläosan asutut saaret ovat melko reheviä, pohjoisosan saaret sen sijaan paikoin hyvinkin karuja. Ympärivuotista asutusta on vain pääsaarella ja sen suurehkoilla lähisaarilla. Vårdön ja Kumlingen välillä on Teilin merenselkä, Vårdön ja Sundin välillä taas Vargatanselkä. Lounaisosassaan Vårdö rajoittuu Lumparnin selkään.

Kylät

Kunnassa on 13 kylää: Bergö, Bussö, Grundsunda, Ledsöra, Listersby, Lövö, Mickelsö, Sandö, Simskäla, Töftö, Vargata, Vårdö ja Ängö.^[8]

Vårdön suurin kylä on pääsaaren keskiosassa sijaitseva Vargata, jossa sijaitsevat kauppa ja Ålandsbankenin konttori. Kirkko ja peruskoulu sijaitsevat vajaan kilometrin päässä Vargatasta itään. Kirkon naapureina ovat rukoushuone ja vuodelta 1877 oleva pappila, joka on rakennettu tuhotusta Bomarsundin linnoituksesta tuoduista tiilistä. Listerbyn itäpuolella sijaitsee vuodesta 1998 asti toiminut Vårdön tuulivoimalaitos.

Historia

Vårdön kirkko

Toimimaton tuulimylly Holmsklinttenillä

Suuren postitien muistoksi on sen reitti merkitty pylväin Ahvenanmaalla.

Vårdön alueelle on muodostunut pysyvä asutus huomattavasti myöhemmin kuin Ahvenanmantereelle. Ensimmäinen asiakirjamaininta Vårdöstä on vuodelta 1367. Vårdössä sijaitsee 1500-luvun alussa rakennettu, 1700- ja 1800-luvuilla laajennettu kirkko.^[9] Vårdön seurakunta muodostettiin Sundin kappeliksi 1500-luvulla. Vuonna 1544 sen tiedetään jo varmasti olleen olemassa, koska tuona vuonna kruunu takavarikoi siltä toisen kirkonkellon. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1866,^[10] mutta nykyisin Vårdön ja Sundin seurakunnat toimivat jälleen yhdistyneinä.

Vårdön kautta kulki historiallinen, Tukholman ja Turun välinen Suuri Postitie, joka otettiin käyttöön Ruotsin postilaitoksen perustamisen myötä vuonna 1638. Tie saapui Sundin puolelta Bomarsundin laiturista Vargatanselän yli Vargatan laituriin, josta se eteni Vårdön pääsaaren poikki itärannalle Hullvikiin ja edelleen Teilin selän yli Kumlingeen. Tien reitti on merkitty puisin kilometripaaluin.

Suuren Pohjan sodan aikana Vårdön Lövö valittiin Ahvenanmaan kongressin pitopaikaksi, koska se sijaitsi suunnilleen postitien puolivälissä ja koska sillä oli hyvä satama. Kongressin aikana kylän asukasluku kasvoi tilapäisesti yli kahteentuhanteen.^[11]

Vårdön asukasluku oli suurimmillaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, jolloin kunnassa asui lähes tuhat henkeä. Myös monet pienehköt ja melko syrjäiset saaret olivat tällöin asuttuja. Jo 1900-luvun alusta lähtien väkiluku kuitenkin laski poismuuton vuoksi. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan Vårdössä oli 552 asukasta^[12], kymmenen vuotta myöhemmin asukkaita oli 460^[13] ja vuoden 1985 lopussa enää 381.^[14] Viime vuosikymmeninä väkiluku on jälleen alkanut nousta; vuoden 2001 alussa Vårdössä oli 409 asukasta.^[15]

Tunnettuja vårdöläisiä

Vårdöstä olivat kotoisin seuraavat henkilöt:

• Otto Andersson (1879–1969), musiikintutkija ja säveltäjä
• Anni Blomqvist (1909–1990), kirjailija, asui Simskälassa, mutta sijoitti Myrskyluodon Maijan tapahtumat Väderskärin saarelle Vårdön pohjoisosaan
• Robert Mattson (1851–1935), laivanvarustaja ja kauppaneuvos
• Aili Nordgren (1908–1995), kirjailija
• Runar Salminen (1912–1989), kirjailija
• Sally Salminen (1906–1976), kirjailija.

Talous

Suurimmat yhteisöveron maksajat vuonna 2016 olivat Ålands Linfärjetrafik Ab, kasvihuone- ja kalanvljelyä harjoittava Rosenbacken Ab ja kiinteistöalalla toimiva Mulingskär Ab.^[16]

41,6 prosenttia Vårdön työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen toiseksi alkutuotantovaltaisimman Lestijärven jälkeen.^[17]

Tarkasteltaessa kesäasuntojen määrää suhteessa vakituisten asuntojen määrään Vårdö on Tilastokeskuksen mukaan Suomen kolmanneksi mökkivaltaisin kunta Kustavin ja Puumalan jälkeen. Vuonna 2013 Vårdössä oli 514 kesämökkiä ja 185 vakituista asuntoa. Kesämökkejä oli siten lähes kolminkertainen määrä vakituisiin asuntoihin verrattuna.^[18]

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vårdön väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			387
1985			379
1990			386
1995			404
2000			409
2005			426
2010			452
2015			441
2020			444
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Vårdössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Vårdössä oli 430 asukasta, joista 415 asui haja-asutusalueilla ja 15:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.^[20]

Hallinto

Vårdön kunnanvaltuustossa istuu yhdeksän kunnanvaltuutettua. Vuoden 2023 kuntavaaleissa kaikki valtuutetut valittiin Vårdölistan-listalta.^[21]

Seurakunnat

Vuoden 2022 aluejaon mukaan Vårdössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Pohjois-Ahvenanmaan seurakunta (ruots. Norra Ålands församling

Seurakunta toimii myös Sundin, Getan ja Finströmin kuntien alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vårdön alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.^[22]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Vårdön kunnan nykyisellä alueella.^[23]

• Vårdö församling (liitetty jossain vaiheessa Sund-Vårdö församlingiin)
• Sund-Vårdö församling (yhdistetty vuoden 2022 alussa Finström-Geta församlingin kanssa kanssa Norra Ålands församlingiksi)^[24]

Liikenneyhteydet

Vårdössä sijaitsevasta Hummelvikin satamasta on autolauttayhteys Kumlingeen, Brändöhön ja Kustaviin sekä linja-autoyhteys Maarianhaminaan. Töftön kautta on lossiyhteys Sundin Prästöhön, josta alkavaa päätietä 2 pitkin on noin 35 kilometrin matka Maarianhaminaan ja vajaan 20 kilometrin matka pohjoisen Ahvenanmaan keskustaajamaan Godbyhyn. Kunnan pohjoisosassa sijaitseviin Simskälan saariin on niin ikään lossiyhteys. Vårdön alueisiin kuuluviin Ängön ja Bussön saariin on kierrettävä maanteitse Maarianhaminan, Lemlandin ja Lumparlandin kautta. Kesäisin liikennöi polkupyörälautta Simskälasta Saltvikin Tengsödavikiin.

Kulttuuri

Murre

Vårdön alue on historiallisesti ruotsinkielistä aluetta. Vårdön ruotsinkielinen murre luetaan ahvenanmaanruotsin Länsi--Ahvenanmaan murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Manner-Ahvenanmaalla puhuttu Länsi-Ahvenanmaan murre on lähimpänä Uplannin murteita.^[25]

Nähtävyyksiä

• Vårdön kirkko
• Ahvenanmaan koulumuseo

Katso myös

• Luettelo Vårdön julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
2. Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979, s. 174. Otava 1979, Helsinki.
7. Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64
8. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
9. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 420. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
10. Otavan iso tietosanakirja, osa 10, palsta 186, 1965, Helsinki.
11. När storpolitiken kom till Lövö 2010. Ålandstidningen. Arkistoitu 15.12.2013. Viitattu 15.12.2013.
12. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1963, s. 162. Helsinki: Otava, 1962.
13. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 140. Helsinki: Otava, 1971.
14. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 176. Helsinki: Otava, 1986.
15. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2002, s. 202. Helsinki: Otava, 2001.
16. Alueen Vårdö yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 23.2.2018.
17. Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
18. Rantala, Jenni: Nämä ovat Suomen mökkivaltaisimmat kunnat 14.7.2013. MTV Uutiset.
19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
20. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 11.12.2018.
21. Kommunalval Vårdö valresultat.ax. Viitattu 15.7.2024. (ruotsiksi)
22. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
23. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
24. Kirkkohallitus päätti liitoksista 2022: Kahdeksan seurakuntaa lakkautetaan. Kotimaa, 27.5.2021. Artikkelin verkkoversio.
25. Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.

Aiheesta muualla

• Vårdön kunnan kotisivut suomeksi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tilastokeskus - Vårdön avainluvut