Wanderlei Silva
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Wanderlei Silva | |
|---|---|
 Wanderlei Silva - UFC 100 Fan Expo |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. heinäkuuta 1976 Curitiba |
| Kansalaisuus |
 Brasilia |
| Vapaaottelija | |
| Lempinimi | The Axe Murderer, Cachorro Louco |
| Aktiivisena | 1996–2013, 2017–2018 |
| Pituus | 180 cm |
| Paino | 100 kg |
| Painoluokka |
Alempi raskassarja (1996–2000, 2007–2009, 2013, 2017) Keskisarja (1998, 2000–2005, 2007, 2010–2012) Raskassarja (2000, 2002, 2006, 2018) |
| Kätisyys | oikea |
| Taistelutyyli | thainyrkkeily, brasilialainen jujutsu |
| Tilastot | |
| Ottelut | 51 |
| Voitot | 35 |
| – tyrmäyksellä | 27 |
| – luovutuksella | 1 |
| – päätöksellä | 7 |
| Tappiot | 14 |
| – tyrmäyksellä | 7 |
| – päätöksellä | 7 |
| Tasapelit | 1 |
| Ei tuomiota/mitätöity | 1 |
| Aiheesta muualla | |
| www.wandfc.com | |
Wanderlei César da Silva (s. 3. heinäkuuta 1976 Curitiba) on entinen brasilialainen, kehänimeltään "The Axe Murderer" (kirvesmurhaaja) vapaaottelija joka on otellut japanilaisessa Pride- sekä yhdysvaltalaisessa UFC-vapaaotteluorganisaatiossa. Nykyisin Wanderlei toimii valmentajana Las Vegasissa. Hänet tunnetaan muun muassa aggressiivisesta taistelutyylistään. Hänellä on musta vyö brasilialaisessa jujutsussa ja judossa ja musta prajied thainyrkkeilyssä. Hänen sisääntulomusiikkinsa oli suomalaisen Daruden ensimmäinen single, Sandstorm.
Alkuvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Silva alkoi harjoittelemaan 13-vuotiaana thainyrkkeilyä kotikaupungissaan Chute Boxe Academyssa. Hän liittyi Brasilian armeijaan noin 18-vuotiaana, jossa Silvan tappelutaidot nousivat esille ja häntä pyydettiin liittymään harjoittelemaan Vale Tudoa ja sitä kautta myös brasilialaista jujutsua.
Vapaaottelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Silva otteli ensimmäisen ammattilaisottelunsa Brazilian Vale Tudossa 1. marraskuuta 1996. Hän voitti Dilson Filhon ensimmäisessä erässä. Silva kohtasi vielä heinäkuussa 1997 Marcelao Barbosan, jonka hän voitti teknisellä tyrmäyksellä Barbosan loukattua olkapäänsä.[1]
IVC (1997–1999)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Silva siirtyi ottelemaan International Vale Tudo Championship -organisaatioon, jossa ottelut käytiin paljasnyrkein.[1]
IVC:n turnaus (1997)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset ottelut hän kävi syyskuussa 1997 IVC 2: A Question of Pride -tapahtumassa, jossa käytiin 8-ottelijan turnaus.[1] Silva voitti ensimmäisellä kierroksella Sean Bormetin tyrmäyksellä potkaistuaan vastustajaansa päähän ensimmäisen erän alussa. Myös toisella kierroksella hän onnistui voittamaan ottelunsa Egidio da Costaa vastaan teknisellä tyrmäyksellä tällä kertaa lyönnein ensimmäisessä erässä. Loppuottelussa Silva kohtasi Artur Marianon, jolle hän hävisi teknisellä tyrmäyksellä lääkärin keskeytyksestä saatuaan vekin silmäkulmaansa.[1][2]
Ensimmäinen ottelu UFC:ssä ja IVC:n alemman raskaansarjan mestaruus (1999)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turnauksen jälkeen Silva otteli seuraavan kerran elokuussa 1998, jolloin hän voitti Mike van Arsdalen tyrmäyksellä potkaistuaan maassa makaavaa vastustajaansa päähän. Lokakuussa Silva kohtasi UFC Brazil -tapahtumassa entisen UFC:n raskaansarjan turnausvoittajan Vitor Belfortin. Hän hävisi ottelun teknisellä tyrmäyksellä 44 sekunnissa.
Tammikuussa 1999 Silva kohtasi Adrian Serranon IVC:ssä, jonka hän voitti tyrmäyksellä 22 sekunnissa potkaistuaan maassa makaavaa vastustajaansa päähän.
Voiton jälkeen Silva pääsi ottelemaan IVC:n alemman raskaansarjan mestaruudesta Eugene Jacksonia vastaan, joka oli tappioton viimeisen kahdeksan ottelun ajan. Ottelu käytiin 27. huhtikuuta 1999 IVC 10: World Class Champions -tapahtumassa, jossa Silva voitti mestaruuden 32 sekunnin jälkeen teknisellä tyrmäyksellä.[1]
Mestaruuden jälkeen Silva otteli toukokuussa toisen kerran UFC:ssä, jossa hän kohtasi Tony Petarran. Ottelu käytiin UFC 20 -tapahtumassa, jonka Silva voitti tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä potkaistuaan vastustajaansa pystysidonnasta polvella päähän.[1]
Pride (1999–2007)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Silva siirtyi kotimaastaan Brasiliasta Japaniin PRIDE Fighting Championships -organisaatioon, joka oli tuolloin yksi maailman suurimmista vapaaotteluorganisaatioista.[1] Silva otteli kaksi ensimmäistä otteluaan syksyllä 1999. Hän voitti molemmat ottelunsa tuomariäänin, ensin Carl Malenkoa vastaan ja kuukauden päästä Daijiro Matsuin.[1] Kumpikin Silvan vastustajista olivat voittaneet urallaan yhden ottelun ennen kuin he kohtasivat Silvan. Malenko oli otellut tilastolla 1–1, kun Matsui 1–1–2.
Silva aloitti uuden vuosituhannen tammikuussa 2000 Bob Schrijberia vastaan, joka oli entinen potkunyrkkeilijä ja otellut vapaaottelussa selkeästi paremmin, kuin Silvan kaksi edellistä vastustajaa. Ottelu käytiin avoimessa painoluokassa Pride FC: Grand Prix 2000 -tapahtumassa, jossa Silva voitti urallaan ensimmäistä kertaa takakuristuksella alle kolmessa minuutissa.[1]
Haastaminen UFC:n alemman raskassarjan mestaruudesta (2000)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Silva sai tilaisuuden otella UFC:n vapaana olleesta alemman raskaansarjan mestaruudesta Tito Ortizia vastaan, kun Frank Shamrock luopui mestaruudesta.[1] Ottelu käytiin 14. huhtikuuta 2000 UFC 25 -tapahtumassa, jossa Silva hävisi ottelun tuomariäänin. Ortiz hallitsi ottelua pääosin matolla, vaikka Silva onnistui muutaman kerran horjuuttamaan Ortizia potkuin ja lyönnein.[1]
Tappion jälkeen Silva otteli yhen ottelun kotimaassaan Meca Vale Tudo 2 -tapahtumassa elokuussa 2000. Hän voitti Todd Medinan tyrmäyksellä polvipotkuin 39 sekunnissa. Silva palasi takaisin Japaniin ja otteli saman kuukauden aikana Pride 10 - Return of the Warriors -tapahtumassa Guy Mezgeriä vastaan. Mezger oli voittanut urallaan UFC:n kevytsarjan turnauksen ja Pancrese avoimen painoluokan mestaruuden. Silva voitti ottelun tyrmäyksellä ensimmäisen erän alussa.[1] Lokakuussa hän kohtasi Gilbert Yvelin raskaassasarjassa. Yvel oli saanut maineen törkeänä vapaaottelijana, joka muun muassa oli purrut vastustajaansa. Ottelu jäi lyhyeksi, kun Silva potkaisi tahattomasti Yvelia nivusiin 21 sekunnin kohdalla ja ottelun tulos mitätöitiin, kun Yvel ei kyennyt enää jatkamaan ottelua. Joulukuussa hän kohtasi Dan Hendersonin, joka oli voittanut urallaan kaikki yhdeksän otteluaan ja saavuttanut muun muassa UFC:n keskisarjan turnausvoiton. Ottelu päättyi Silvan voittoon tuomariäänin.
Maaliskuussa 2001 Silva kohtasi Kazushi Sakuraban, joka oli hävinnyt urallaan vain kahdesti 16 ottelusta ja voittanut aiemmin urallaan UFC:n Japanin raskaansarjan mestaruuden. Hän voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisen erän alussa, kun hän potkaisi pystysidonnasta polvilla Sakurabaa. Toukokuussa Silva kohtasi Shungo Oyaman, joka otteli vasta kolmatta otteluaan vapaaottelussa. Silva voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä 38 sekunnissa.
Priden keskisarjan mestaruus (2001–2007)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Silva otteli Priden keskisarjan mestaruudesta Kazushi Sakurabaa vastaan 3. marraskuuta 2001. Ottelu käytiin Pride 17 -tapahtumassa, jossa hän voitti mestaruuden ensimmäisen erän loputtua teknisellä tyrmäyksellä. Silva paiskasi Sakuraban mattoon, jonka myötä hänen solisluu murtui ja lääkäri päätti keskeyttää ottelun.[1]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänellä ja hänen vaimollaan, Tealla on poika nimeltä Thor, joka myös kilpailee Brasilialaisessa jujutsussa, lukkopainissa ja muissa kamppailulajeissa. Hänellä on myös tytär edellisestä avioliitosta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wanderlei Silva (2001–2007) Dan Henderson (2007) |
|
