Westland Lysander

Westland Lysander -muodostelma.
Westland Lysander

Westland Lysander oli Westland Aircraftin 1930-luvulla suunnittelema ja valmistama yhteyslentokone, jota lisäksi käytettiin sekä taktiseen lentotiedusteluun että maalinhinaukseen.[1]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin ilmailuministeriö tilasi vuonna 1934 yhteyslentokoneen, joka korvaisi Hawker Audaxin. Westlandin lentokonetehtaan pääsuunnittelija W. E. W. Petter suunnitteli koneen, jonka ensilento tehtiin 13. kesäkuuta 1936.lähde?

Koneen suunnittelussa pantiin visuaaliselle näkyvyydelle koneen etu- ja sivualalle sekä alhaalle paljon huomiota, mahdollisimman suuren tarkkailupinta-alan saamiseksi lentotähystystä varten. Myös hyviä hitaan lennon ominaisuuksia painotettiin. Näistä syistä koneesta kehiteltiin tuettu ylätaso. Laskeutumistelineet olivat kiinteät, mutta muotosuojalliset. Ne kätkevät sisäänsä myös koneen kiinteän eteenpäin ampuvan kk-aseistuksen.[1]

Westland valmisti 1670 Lysander Mark I–III-konetta, ja niistä 225 tehtiin Kanadassa.lähde?

Rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kone on yksimoottorinen metallirakenteinen, ylätaso varustettuna kiinteällä laskutelineellä. Koneessa oli 840–890 hevosvoiman Bristol Mercury -tähtimoottori.[1]

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Westland Lysander Mk. III

Mitat

  • kärkiväli 15,2 m
  • pituus 9,3 m
  • korkeus 4,4 m
  • tyhjäpaino 1950 kg
  • lentopaino 2690 kg

Suoritusarvot

  • suurin nopeus 369 km/h [1]
  • matkalentonopeus 240 km/h
  • lakikorkeus 7900 m
  • lentomatka 965 km

Aseistus

  • pyöräsuojuksissa 7,7 mm konekiväärit
  • ampujalla 7,7 mm konekivääri
  • pommikuorma 100–250 kg

Käyttö Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lysander-tiedustelukone Viiksjärvellä 1942

Talvisodan sytyttyä Suomi tilasi 17 konetta, joista 12 saapui Suomeen maalis–toukokuussa 1940. Koneet saatiin nopeasti, 60–100 päivässä tilauksesta. Suomen ilmavoimat lensivät koneilla 100–460 tuntia kullakin. Yhtään koneista ei ole säilynyt. Koneen lempinimi Ilmavoimissa oli Äly-Santeri tai Äly.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Chris Chant: II Maailmansodan lentokoneet - 300 konetyyppiä kaikkialta maailmasta. Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5025-4
  • Kalevi Keskinen, Kari Stenman, Klaus Niska: Suomen ilmavoimien historia 13 - Syöksypommittajat ja maayhteystoimintakoneet. Tietoteos, 1989. ISBN 951-9035-42-7
  • Jukka Raunio: Lentäjän näkökulma II. Jukka Raunio, 1993. ISBN 951-96866-0-6

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Westland Lysander.