Karl William Markus (oik. Marcus, ent. Söderström; 12. tammikuuta 1917 Liverpool, Englanti – 10. lokakuuta 1989 Espoo) oli suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä.[1]
Karl William Söderström syntyi Liverpoolissa suomalaiselle merikapteeni ja komentajakapteeni Karl Ilmari Söderströmille ja englantilaiselle äidille Blance Isabel Copelle.[2][3] Hänellä oli Suomen ja Britannian kaksoiskansalaisuus ja hän puhui sujuvasti kolmea kieltä: suomea, englantia ja ruotsia. Hänen viralliseksi sukunimekseen vakiintui kirjoitusmuoto Marcus 1940-luvun lopussa.[4]
Söderström suoritti elokuvaopintoja Englannissa.[5]
Söderström työskenteli välirauhan aikana Suomen Petsamossa ulkomaankirjanpidon hoitajana. Hän työskenteli Petsamon Nikkelin palveluksessa.[2] Tällöin hän tutustui kirjailija Usko Kemppiin, joka ehdotti häntä koekuvattavaksi ohjaaja Valentin Vaalan komedian Dynamiittityttö miespääosaan vuonna 1944. Saatuaan roolin hänen taiteilijanimekseen keksittiin William Markus. Hän toimi aluksi näyttelijänä ja vuodesta 1954 ohjaajana.[6]
Markus näytteli kymmenessä elokuvassa, sekä sankarirooleissa että konnien osissa. Vuonna 1950 hän näytteli brittiläisessä elokuvassa The Wooden Horse (esitetty Suomessa nimillä Puuhevonen ja Hyppyarkku), joka oli Britannian kolmanneksi katsotuin elokuva vuonna 1950.[7][2][8] Suomessa hän esiintyi muun muassa elokuvissa Maaret – tunturien tyttö (1947), Teuvo Tulion elokuvassa Hornankoski (1949) sekä Roland af Hällströmin elokuvassa Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952).[4][1] Suomalaistyttöjä Tukholmassa herätti laajaa pahennusta Ruotsissa.[9]
Markus ohjasi Yleisradiolle Matkailijan keitaita -lyhytelokuvan vuonna 1953, jossa hän esiintyi Yhdysvalloissa asuvan suomalaisperheen isänä. Perhe vieraili Helsingissä, Tampereella, Lahdessa, Kuopiossa ja Rovaniemellä.[10]
Markus ohjasi Suomen Filmiteollisuudelle kahdeksan elokuvaa vuosina 1954–1960. Niistä neljä perustui Walentin Chorellin teksteihin. Markuksen ohjauksia olivat muun muassa Neiti Talonmies (1955), Miriam (1957) ja Verta käsissämme (1958). Näissä hän toimi myös yhtenä käsikirjoittajana. Miriam oli ehdolla parhaaksi kulttuurielokuvaksi Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 1958.[11]
Markus antoi näyttelijä Pentti Siimekselle ensimmäisen pääosan elokuvassa. Markus vaikutti merkittävällä Siimeksen uraan elokuvien parissa.[12]
Yllättävän moniin Markuksen ohjauksista puuttui Valtion elokuvatarkastamo. Verta käsissämme kiellettiin alunperin kokonaan ylipoliisipäällikkö Fjalar Jarvan käskystä vain pari tuntia ennen ensi-iltaa.[13][14] Kirjailija Mika Waltari kritisoi filmin sensurointia. Lopulta se vapautettiin sensuurista suuren mediakohun saattelemana.[15][16] Muun muassa Rakas varkaani-elokuvan loppu oli kuvattava uudelleen niin, että rikos sai selvästi rangaistuksensa. Elokuvatarkastamon puheenjohtaja Arvo Paasivuori kielsi näyttelijä Pentti Siimeksen tähdittämän Autuas eversti -elokuvan, koska eversti heräsi henkiin hauta-arkussa.[17] Hänen elokuvansa odottivat esitysvuoroaan tuottajien hyllyillä ja sensuurissa niin pitkään, että elokuvateatterien katsojamäärät laskivat huippuvuosistaan yleisesti 1950-luvun lopun Suomessa.[1][4]
Markuksen filmien tv-ensi-illat keräsivät runsaasti katsojia. Rakas varkaani -elokuvan ensi-ilta 29.11.1964 Suomen Televisiossa keräsi 1 290 000 katsojaa.[18] Verta käsissämme sai tv-ensi-illan MTV:llä vuonna 1965.[19] Elokuva keräsi 860 000 katsojaa.[19] Miriamin toinen televisioesitys esitettiin 15.9.1970 Yle TV1:llä.[20] Elokuva keräsi 1 850 000 katsojaa.[20]
Markus toimi Suomen Filmiteollisuuden elokuvaohjaajana 1954-1960.[3] Hän toimi vuodesta 1958 itsenäisenä yritysten mainoselokuvien tuottajana ja ohjaajana.[1] Vuonna 1959 hän perusti Tuotanto William Marcus & Co:n, jonka omistaja hän oli vuoteen 1989 asti.[3] Vuonna 1966 hän ohjasi televisiolle jouluaiheisen lyhytelokuvan Tomten. Valtion taiteilijaeläkkeen puolikkaan hän sai 1981.[4]
Vuosi | Elokuva | Rooli |
---|---|---|
1944 | Dynamiittityttö | apulaispoliisipäällikkö Esko Vuoristo |
1947 | Maaret – tunturien tyttö | insinööri Rolf Brenner |
Tuhottu nuoruus | Risto | |
1948 | Hormoonit valloillaan | konttoripäällikkö Kivi |
1949 | Hornankoski | Aarne Yli-Koskela |
1951 | Vain laulajapoikia | tohtori Kaarlo Lehmus, ”Basilli-Kalle” |
Kenraalin morsian | luutnantti Olavi Naula | |
Neljä rakkautta | insinööri Toivo Nurminen | |
1952 | On lautalla pienoinen kahvila | metsänhoitaja Vuoristo / tukkilainen Eräs |
Suomalaistyttöjä Tukholmassa | Sven, viinuri |