William Markus

Näyttelijät William Markus ja Sonja Wigert vuonna 1951 elokuvan Neljä rakkautta rooleissa.

Karl William Markus (oik. Marcus, ent. Söderström; 12. tammikuuta 1917 Liverpool, Englanti – 10. lokakuuta 1989 Espoo) oli suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä.[1]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karl William Söderström syntyi Liverpoolissa suomalaiselle merikapteeni ja komentajakapteeni Karl Ilmari Söderströmille ja englantilaiselle äidille Blance Isabel Copelle.[2][3] Hänellä oli Suomen ja Britannian kaksoiskansalaisuus ja hän puhui sujuvasti kolmea kieltä: suomea, englantia ja ruotsia. Hänen viralliseksi sukunimekseen vakiintui kirjoitusmuoto Marcus 1940-luvun lopussa.[4]

Elokuvaura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Söderström suoritti elokuvaopintoja Englannissa.[5]

Söderström työskenteli välirauhan aikana Suomen Petsamossa ulkomaankirjanpidon hoitajana. Hän työskenteli Petsamon Nikkelin palveluksessa.[2] Tällöin hän tutustui kirjailija Usko Kemppiin, joka ehdotti häntä koekuvattavaksi ohjaaja Valentin Vaalan komedian Dynamiittityttö miespääosaan vuonna 1944. Saatuaan roolin hänen taiteilijanimekseen keksittiin William Markus. Hän toimi aluksi näyttelijänä ja vuodesta 1954 ohjaajana.[6]

Markus näytteli kymmenessä elokuvassa, sekä sankarirooleissa että konnien osissa. Vuonna 1950 hän näytteli brittiläisessä elokuvassa The Wooden Horse (esitetty Suomessa nimillä Puuhevonen ja Hyppyarkku), joka oli Britannian kolmanneksi katsotuin elokuva vuonna 1950.[7][2][8] Suomessa hän esiintyi muun muassa elokuvissa Maaret – tunturien tyttö (1947), Teuvo Tulion elokuvassa Hornankoski (1949) sekä Roland af Hällströmin elokuvassa Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952).[4][1] Suomalaistyttöjä Tukholmassa herätti laajaa pahennusta Ruotsissa.[9]

Markus ohjasi Yleisradiolle Matkailijan keitaita -lyhytelokuvan vuonna 1953, jossa hän esiintyi Yhdysvalloissa asuvan suomalaisperheen isänä. Perhe vieraili Helsingissä, Tampereella, Lahdessa, Kuopiossa ja Rovaniemellä.[10]

Markus ohjasi Suomen Filmiteollisuudelle kahdeksan elokuvaa vuosina 1954–1960. Niistä neljä perustui Walentin Chorellin teksteihin. Markuksen ohjauksia olivat muun muassa Neiti Talonmies (1955), Miriam (1957) ja Verta käsissämme (1958). Näissä hän toimi myös yhtenä käsikirjoittajana. Miriam oli ehdolla parhaaksi kulttuurielokuvaksi Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 1958.[11]

Markus antoi näyttelijä Pentti Siimekselle ensimmäisen pääosan elokuvassa. Markus vaikutti merkittävällä Siimeksen uraan elokuvien parissa.[12]

Yllättävän moniin Markuksen ohjauksista puuttui Valtion elokuvatarkastamo. Verta käsissämme kiellettiin alunperin kokonaan ylipoliisipäällikkö Fjalar Jarvan käskystä vain pari tuntia ennen ensi-iltaa.[13][14] Kirjailija Mika Waltari kritisoi filmin sensurointia. Lopulta se vapautettiin sensuurista suuren mediakohun saattelemana.[15][16] Muun muassa Rakas varkaani-elokuvan loppu oli kuvattava uudelleen niin, että rikos sai selvästi rangaistuksensa. Elokuvatarkastamon puheenjohtaja Arvo Paasivuori kielsi näyttelijä Pentti Siimeksen tähdittämän Autuas eversti -elokuvan, koska eversti heräsi henkiin hauta-arkussa.[17] Hänen elokuvansa odottivat esitysvuoroaan tuottajien hyllyillä ja sensuurissa niin pitkään, että elokuvateatterien katsojamäärät laskivat huippuvuosistaan yleisesti 1950-luvun lopun Suomessa.[1][4]

Markuksen filmien tv-ensi-illat keräsivät runsaasti katsojia. Rakas varkaani -elokuvan ensi-ilta 29.11.1964 Suomen Televisiossa keräsi 1 290 000 katsojaa.[18] Verta käsissämme sai tv-ensi-illan MTV:llä vuonna 1965.[19] Elokuva keräsi 860 000 katsojaa.[19] Miriamin toinen televisioesitys esitettiin 15.9.1970 Yle TV1:llä.[20] Elokuva keräsi 1 850 000 katsojaa.[20]

Markus toimi Suomen Filmiteollisuuden elokuvaohjaajana 1954-1960.[3] Hän toimi vuodesta 1958 itsenäisenä yritysten mainoselokuvien tuottajana ja ohjaajana.[1] Vuonna 1959 hän perusti Tuotanto William Marcus & Co:n, jonka omistaja hän oli vuoteen 1989 asti.[3] Vuonna 1966 hän ohjasi televisiolle jouluaiheisen lyhytelokuvan Tomten. Valtion taiteilijaeläkkeen puolikkaan hän sai 1981.[4]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvaroolit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Elokuva Rooli
1944 Dynamiittityttö apulaispoliisipäällikkö Esko Vuoristo
1947 Maaret – tunturien tyttö insinööri Rolf Brenner
Tuhottu nuoruus Risto
1948 Hormoonit valloillaan konttoripäällikkö Kivi
1949 Hornankoski Aarne Yli-Koskela
1951 Vain laulajapoikia tohtori Kaarlo Lehmus, ”Basilli-Kalle”
Kenraalin morsian luutnantti Olavi Naula
Neljä rakkautta insinööri Toivo Nurminen
1952 On lautalla pienoinen kahvila metsänhoitaja Vuoristo / tukkilainen Eräs
Suomalaistyttöjä Tukholmassa Sven, viinuri

Ohjaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Uusitalo, Kari: ”Markus, William (1917–1989)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 561–562. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b c Miriam ** www.iltalehti.fi. Viitattu 8.4.2023.
  3. ↑ a b c Kari Uusitalo: William Markus kansallisbiografia.fi. 11.10.2000 (päivitetty 12.1.2017). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.4.2023.
  4. ↑ a b c d Uusitalo, Kari: William Markus Elonet. 30.1.2013. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 21.3.2020.
  5. ↑ Helsingin Sanomat: William Markus. Helsingin Sanomat, 9.11.1989.
  6. ↑ Dynamiittityttö (Taustaa-osio) Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 21.3.2020.
  7. ↑ ”The Wooden Horse (1950) - IMDb”. en-US
  8. ↑ BOB HOPE BEST DRAW IN BRITISH THEATRES Mercury. 29 joulukuuta 1950. Viitattu 15.11.2023.
  9. ↑ Fennada-elokuvien kesyttömät nuoret: rockia, paheita, seksiä ja lättähattuja yle.fi. Viitattu 9.4.2023.
  10. ↑ Matkailijan keitaita yle.fi. 1.10.2007. Viitattu 16.8.2024.
  11. ↑ Berlin International Film Festival (1958) IMDb. Viitattu 19.4.2023.
  12. ↑ Niko Jutila: Pentti Siimes 1929–2016 Elokuvauutiset.fi. 31.10.2016. Viitattu 16.8.2024.
  13. ↑ Jouni: Tänään TV:ssä kotimainen leffa, jonka sensuuri kielsi kokonaan Mesta.net. Viitattu 6.4.2023.
  14. ↑ Olkkonen, Tuomo: Neuvostoliittoa ei pitänyt ärsyttää Tiellä sananvapauteen - suomalaisen sananvapauden ja sensuurin muistikirja. Viitattu 30.7.2024.
  15. ↑ Laura Glad: Tänään tv:ssä: Sensuurin kieltämä kotimainen elokuva – yksi kohtaus nosti aikanaan kohun Ilta-Sanomat. 15.12.2016. Viitattu 6.4.2023.
  16. ↑ Waltari valkokankaalla: Verta käsissämme waltari.lasipalatsi.fi. Viitattu 6.4.2023.
  17. ↑ Elonet: Autuas eversti. Finna, 1958. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.4.2023).[vanhentunut linkki]
  18. ↑ William Markus, Walentin Chorell, Pentti Unho, Olavi Tuomi, Armas Vallasvuo, Björn Korander, Toivo Kärki, Aarre Koivisto, Pentti Taivainen, Fanny Cederberg, Leena Valkeala, Paavo Hukkinen, sivuosien esittäjiä tai avustajia:Irja Kuusla, Vili Lehosti, Aino Lehtimäki, Osmo Pöntinen, Irja Rannikko, Veikko Sorsakivi, Arttu Suuntala, Reino Tolvanen, Outi Vahtera, Maria Braithwaite, N. Fagerström, B. Hermans, E. Häggblom, S. Hämäläinen, T.B. Janzon, M. Jokikallio, H. Kangas, A. Lehtonen, L. Liuskanto, S. Malinen, T. Mechlin, M.L. Miettinen, E. Perander, H. Pihlajaranta, E. Ramsay, G. Silfverberg, I. Sjöblom, S. Talvitie, A. Toivonen, K. Vakkilainen Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, Suomen Filmiteollisuus SF Oy, Europa Vision Oy, Finnkino Oy, T. J. Särkkä, Kauno Laine, Alf Salin, Mauno Kuusla, Reino Helismaa, Olavi Virta, sivuosien esittäjiä tai avustajia:Irja Kuusla, Vili Lehosti, Aino Lehtimäki, Osmo Pöntinen, Irja Rannikko, Veikko Sorsakivi, Arttu Suuntala, Reino Tolvanen, Outi Vahtera, Maria Braithwaite, N. Fagerström, B. Hermans, E. Häggblom, S. Hämäläinen, T.B. Janzon, M. Jokikallio, H. Kangas, A. Lehtonen, L. Liuskanto, S. Malinen, T. Mechlin, M.L. Miettinen, E. Perander, H. Pihlajaranta, E. Ramsay, G. Silfverberg, I. Sjöblom, S. Talvitie, A. Toivonen, K. Vakkilainen Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä: Rakas varkaani. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 11.1.2024).
  19. ↑ a b Elonet: Verta käsissämme. Finna, 1958. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.4.2023).
  20. ↑ a b Elonet: Miriam. Finna, 1957. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.4.2023).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]