Williams-putki tai Williams-Kilburn -putki on varhainen tietokoneen muistin toteustapa, joka perustui katodisädeputkitekniikalle.[1][2] Kuvaputki säilytti bitin pisteenä sen pinnalla sekunnin murto-osan ajan ennen häipymistä.[1] Ratkaisu oli ensimmäinen korkeanopeuksinen täysin elektroninen muisti.[3]
Muistia käytettiin ensi kerran vuonna 1947 Manchesterin yliopiston Small-Scale Experimental Machine (SSEM) -koneessa, jonka kehittivät Tom Kilburn ja Freddie Williams.[4][1] Muistityyppiä käytettiin toisessa yliopiston tietokoneessa Manchester Mark I:ssä ja siihen perustuvassa Ferranti Mark 1 -tietokoneessa.[5][6] Myös IBM 701 ja IBM 702 käyttivät muistityyppiä.[2]
Muistityypin korvaamaan kehitettiin ferriittirengasmuisti Whirlwind I -tietokoneessa.[7]