Youssef Chahine

Youssef Chahine
(Jūsif Šāhīn)
Youssef Chahine Kairossa
Youssef Chahine Kairossa
Henkilötiedot
Syntynyt25. tammikuuta 1926
Aleksandria, Egypti
Kuollut27. heinäkuuta 2008 (82 vuotta)
Kairo, Egypti
Ammatti elokuvaohjaaja
Ohjaaja
Tunnetuimmat ohjaukset Keskusasema (1958)
Kohtalo (1997)
Palkinnot

Hopeinen karhu (Berliini 1979 elokuvalla Iskanderija... lih?)
Cannesin elämäntyöpalkinto (1997)

Aiheesta muualla
youssefchahine.us
IMDb
Elonet

Youssef Chahine (arab. يوسف شاهين‎, Jūsif Šāhīn; 25. tammikuuta 1926 Aleksandria[1] – 27. heinäkuuta 2008 Kairo) oli egyptiläinen elokuvaohjaaja, joka kuului arabialaisen elokuvan arvostetuimpiin. Hän oli tunnettu sananvapauden puolustaja ja käsitteli elokuvissaan kriittisesti esimerkiksi Egyptin vallanpitäjiä.[2][1][3][4][5][6]

Hänen ensimmäinen elokuvansa Baba Amine valmistui 1949. Paljolti hänen ansiotaan oli näyttelijä Omar Sharifin uran käynnistyminen.[7][4]

Chanine kävi Sodankylän elokuvajuhlilla 1998.[8] Hänen viimeisen, keskeneräiseksi jääneen elokuvansa Heya Fawda (2007) teki valmiiksi hänen kollegansa Khaled Youssef.

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filmografiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin elokuvien julkaisuvuosi voi toisissa lähteissä poiketa (riippuen julkaisumaasta). Ohjauksia:[1]

  • Baba Amine (Father Amine; 1950)
  • Ibn el Nil (The Nile’s Son; 1951); El Muharraj el Kabir (The Great Clown; 1951)
  • Sayidet el Kitar (The Lady in the Train; 1952); Nessa bala Rejal (Women without Men; 1952)
  • Sera’a fil Wadi (Struggle in the Valley; 1953)
  • Shaitan el Sahara (Devil of the Desert; 1954)
  • Sera’a fil Mina (Struggle on the Pier; 1955)
  • Inta Habibi (You Are My Love; 1956)
  • Wadaat Hobak (Farewell to Your Love; 1957)
  • Bab el Hadid (suom. Keskusasema; Iron Gate; Cairo Station; Gare centrale; 1958; esiintyi Kennawin roolissa); Gamila Bohraid (Djamila; 1958)
  • Hub illal Abad (Forever Yours; 1959)
  • Bayn Ideak (Between Your Hands; 1960)
  • Nedaa el Ochak (Lover’s Call; 1961); Rajol fi Hayati (A Man in My Life; 1961)
  • El Naser Salah el Dine (Saladin; 1963)
  • Fajr Yum Jadid (Dawn of a New Day; 1964)
  • Baya el Khawatim (The Ring Seller; 1965)
  • Rimal min Zahab (Sand of Gold; 1966)
  • El Nas wal Nil (People and the Nile; 1968)
  • El Ard (The Land; 1969)
  • Al Ekhtiar (The Choice; 1970)
  • Al Asfour (The Sparrow; 1973)
  • Awdat al Ibn al Dal (Return of the Prodigal Son; 1976)
  • Iskindria ... Leh? (Alexandria . . . Why?; 1978) (+ sc)
  • Hadota Misreya (An Egyptian Story; La Memoire; 1982) (+ sc)
  • Al Wedaa ya Bonaparte (Adieu Bonaparte; 1984)
  • Sarikat Sayfeya (1986+ ph), al-Yawm al-Sadis (1986)[9]
  • Iskindiriah Kaman Oue Kaman (Alexandria Again and Forever; 1990) (+ sc)
  • Cairo as Told by Youssef Chahine (1991)
  • al-Mohager[9] (The Emigrant; 1994+ sc)
  • Lumière et compagnie (Lumière and Company, yksi elokuvan lyhytelokuvista; 1995)
  • al-Massir (Destiny; 1997) (+ co-sc)
  • L’Autre (El Akhar; 1999) (+ co-sc)
  • 11'09"01 - September 11 (2002)[9]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Pendergast, Tom & Pendergast, Sara (toim.): International Dictionary of Films and Filmmakers, Vol. 2: Directors, 4th edition, s. 174-175 Youssef Chahine (by Roy Armes, updated by Guo-Juin Hong). St. James Press, 2000. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (pdf, teoksella useita vaihtoehtoisia osoitteita verkossa) (viitattu 29.5.2015, verkkolinkki korjattu 11.3.2019). (englanniksi)
  2. ↑ Noora Mattila: Elokuvaohjaaja Youssef Chahine on kuollut (Tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 28.7.2008. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Youssef Chahine, Egyptian filmmaker Encyclopaedia Britannica, britannica.com. päivitetty 21.1.2019. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  4. ↑ a b AFP: Egyptiläinen elokuvaohjaaja Youssef Chahine on kuollut 27.7.2008. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  5. ↑ A. O. Scott: Youssef Chahine, Egyptian Filmmaker, Dies at 82 The New York Times, nytimes.com. 28.7.2008. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Sheila Whitaker: Youssef Chahine The Guradian, theguardian.com. 28.7.2008. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  7. ↑ Kristiina Markkanen: Omar Sharifin "keksijä" (Tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 12.6.1998. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Kristiina Markkanen: Takaisin lapsuuden Aleksandriaan (Tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 12.6.1998. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  9. ↑ a b c Youssef Chahine Elonetissä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]