Yrjö Nurmio

Yrjö Nurmio

Yrjö Fredrik Nurmio (29. huhtikuuta 1901 Raisio – 15. kesäkuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen professorin arvonimen saanut historiantutkija ja valtionarkistonhoitaja.[1]

Yrjö Nurmion vanhemmat olivat rovasti Henrik Nurmio ja Anna Alina Groundstroem.[2] Hänen vanhempi veljensä oli jääkärieversti, kirjailija Heikki Nurmio.[3]

Nurmio oli Hämeenlinnan maakunta-arkiston vt. johtaja 1927–1929, Mikkelin maakunta-arkiston va. johtaja 1934 sekä Kansallisarkiston valtionarkistonhoitaja 1949–1967.[4]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suomen sensuuriviranomaisten suhtautumisesta A. I. Arwidsonin julkaisuihin 1820-luvulla. Historiallinen aikakauskirja 1931.
  • Suomen sensuuriolot Venäjän vallan alkuaikoina vv. 1809–1829. (Väitöskirja.) WSOY 1934
  • Suomen postilaitoksen historia 1638–1938 osa 2: Suomen postilaitos vuosina 1808–1870. Posti- ja lennätinhallitus, Helsinki 1938.
  • Talonpoikaiskirjailija Antti Mannisen anomus suomenkielen aseman parantamiseksi vuodelta 1854. Helsinki 1940.
  • Vuoden 1850 kielisäännöksen yleispoliittista taustaa. Helsinki 1942.
  • J. V. Snellman ja Kuopion läänin kuvernööri Adolf Ramsay. Sensuuririitoja sata vuotta sitten. Historiallinen aikakauskirja 3/1946.
  • Maamme lukuseuroista ja niiden kirjastoista 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Historiallinen aikakauskirja 1947
  • ”Saiman lakkauttamista koskevat senaatin alkuperäiset pöytäkirjat”, Historiallinen Arkisto 52: Juhlajulkaisu Carl von Bonsdorffin kunniaksi hänen täyttäessään 85 vuotta 9.10.1947. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1947.
  • Taistelu suomen kielen asemasta 1800-luvun puolivälissä: Vuoden 1850 kielisäännöksen syntyhistorian, voimassaolon ja kumoamisen selvittelyä. WSOY 1947.
  • ”Valtionarkistomme perustamisajoilta”, Historiallinen Arkisto 53: Suomen Historiallisen Seuran täyttäessä 75 vuotta 9.11.1950. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1950.
  • Suomen kielen professorin viran perustaminen v. 1850. Historiallinen aikakauskirja 2/1951.
  • F. A. von Platenin puhe Hämeenlinnan lukuseuran ensimmäistä vuosikokousta varten v. 1826. Historiallinen aikakauskirja 1952.
  • Suomen itsenäistyminen ja Saksa. WSOY 1957.
  • ”Ratsumestari Per Elmeenin matka Pietariin v. 1788”, ”Suomen ulkopolitiikan suunnanmuutos syksyllä 1918 ja sen vaikutus kuningaskysymyksemme ratkaisuun: Poimintoja Lauri Ingmanin muistiinpanoista”, Historiallinen arkisto 1962: 1. Juhlajulkaisu Einar W. Juvan kunniaksi hänen täyttäessään 70 vuotta 7.1.1962. 1962.
  • ”Suomen ja Saksan suhteet itsenäisyysjulkistuksesta v:n 1918 loppuun”, Itsenäisen Suomen ulkopolitiikan alkutaival. Toimittanut Päiviö Tommila. WSOY 1962.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Litzen, Veikko: ”Nurmio, Yrjö (1901–1983)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 231–232. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 497–498. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  3. ↑ Facta 2001, osa 12, p. 198. WSOY 1985.
  4. ↑ Suomen arkistolaitoksen vaiheet. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nurmio, Yrjö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)