Yume Nikki

Yume Nikki
Kehittäjä Kikiyama
Julkaisija Kikiyama, Playism
Jakelija Steam, App Store ja Google Play
Pelimoottori RPG Maker 2003
Julkaistu 2004
Lajityyppi seikkailupeli
Pelimuoto yksinpeli
Ikäluokitus PEGI: 12+
Alusta Windows, iOS, Android
Lisenssi ilmaisohjelma
Jakelumuoto digitaalinen jakelu
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Yume Nikki (jap. ゆめにっき, suom. "unipäiväkirja") on Kikyaman kehittämä vuonna 2004 ilmestynyt freeware-seikkailupeli, joka on toteutettu RPG Maker 2003 -ohjelmalla. Peli on tällä hetkellä versiossa 0.10a, joka ilmestyi syyskuussa 2007.[1] Pelin virallinen englanninkielinen käännös julkaistiin Playismin jakelemana Steam-palveluun vuonna 2018.[2] Toinen englanninkielinen versio ilmestyi Caeruxin jakelemana vuonna 2019 Google Play- ja App Store -palveluihin.[3] [4]

Pelaajan tehtävänä on seikkailla fiktiivisen hikikomori-hahmon Madotsukin (jap. 窓付き, suom. "ikkuna") unissa ja kerätä efektejä. Peli etenee pelaajan edetessä päähahmon unissa ja löytämällä erilaisia esineitä, joita kutsutaan efekteiksi (eng. effects), joita on 24. Pelaaja voi käyttää efektejä, jotka usein muuttavat jotakin päähahmossa, hänen hiustensa pituuden ja värin muuttumisesta veitsen tai sateenvarjon kantamiseen. Jotkut efektit myös antavat pelaajalle mahdollisuuden edetä syvemmälle unimaailmaan, jonne ei pääsisi ilman efektejä. Efektien lisäksi Madotsukin unista voi löytää erilaisia NPC-hahmoja ja tapahtumia, jotka voivat olla aika ajoin varsin absurdeja ja jopa pelottavia. Pelissä ei ole ollenkaan dialogia, joten tarina rakentuu suurimmaksi osaksi audiovisuaalisen kerronnan ja pelaajan tulkinnan varaan, jossa unien miljööt, tapahtumat ja musiikki voidaan tulkita heijastavan Madotsukin mielentilaa.[5]

Yume Nikki nousi tunnetuksi alun perin japanilaisella 2channel -keskustelupalstalla ja fanikäännöksen myötä peli alkoi saavuttamaan suosiota englanninkielisten pelaajien kesken. Pelille on muodostunut ajan saatossa kulttimaine. Pelin ja RPG Maker -moottorin yksinkertaisuus ja tulkinnanvaraisuus on inspiroinut lukuisia fanipelejä, muita indie-pelejä sekä Yume Nikki -pelistä on tehty alkuperäisen kehittäjän hyväksymä jonkin verran taiteellisia vapauksia ottavat 3D-reboot Yume Nikki: Dream Diary, manga- ja light novel- adaptaatio.[6] [7]

Pelaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Yume Nikki on tehty videoroolipelin mutoon, sen pelaamistavassa on enemmän samaa seikkailupelien kanssa. Pelin tavoitteena on kerätä efektejä ja tutkia unimaailmaa, pelin loppu edellyttää kaikkien efektien löytymistä, mutta pelin varsinainen pääpaino on seikkailussa. Pelissä on esimerkiksi muutamia juonen kannalta olennaisia paikkoja, joista ei löydy efektejä. Unimaailmoista voi löytää efektejä, jotka muuttavat pelaajan ulkoasua tai antavat esineitä, joiden avulla voi edetä pelissä tai vaikuttaa muihin ei-pelattaviin hahmoihin. Pelaaja voi herätä unista koska tahansa, saamalla Madotsukin nipistämään hänen poskeaan ja heräämään. Vaikka pelissä ei ole varsinaisia vihollisia, joita vastaan Madotsuki voisi taistella, joillain alueilla on lintumaisia ihmisiä (jap. Toriningen), jotka jahtaavat Madotsukia ja saadessaan hänet kiinni ne lähettävät Madotsukin ansaan estäen edistymisen ja pakottaen pelaajan heräämään.

Pelaaminen alkaa Madotsukin asunnosta, joka on ainoa paikka jota pelaaja voi tutkia hereillä ollessaan, koska päähenkilö ei suostu poistumaan asunnostaan. Asunnossa voi mennä parvekkeelle, pelata yksinkertaista NASU-peliä, tallentaa kirjoituspöydällä tai mennä nukkumaan, josta pääsee tutkimaan unimaailmaa. Unimaailmassa pelaaja pääsee poistumaan huoneesta, mikä johtaa alueelle, jossa on 12 oven muodostama kehä. Tämä alue muodostaa pelin keskuksen, joka tunnetaan yleisesti ”neksuksena” (eng. The Nexus). Kaikki 12 ovea ovat alusta asti auki, ja jokainen niistä johtaa eri maailmaan ja ne vuorostaan usein sisältävät portaaleja tai ovia toisiin paikkoihin. Pelissä on useita erittäin laajoja, avoimia karttoja, joissa voi edetä vain etsimällä maamerkkejä tai harhailemalla päämäärättömänä. Ympäristö jokaisen oven takana on omalaatuisen surrealistinen, sekä luonnolliset ja epäluonnolliset taustagrafiikat, pelin ääniraita ja unimaailman hahmot antavat peliin kummallisen sävyn.[5]

Teemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Pelin juoni rakentuu abstraktin kerronnan varaan, joka jää kokonaan pelaajan tutkittavaksi mutta faniyhteisössä tietyt tulkinnat pelin teemoista ja aiheista ovat muodostuneet vakiintuneimmaksi kuin toiset. Monissa paikoissa ei ole merkitystä pelin lopun saavuttamisen kannalta, mutta ne vaikuttavat olevan viittauksina tai vihjeinä joistakin Madotsukin ajatuksista ja muistoista. Pelistä voi myös löytää useita erikoisia kohtauksia, joita ovat muun muassa suuren punaisen olennon nielaisemaksi tuleminen, Poniko-nimisen tytön tapaaminen, joka voi muuttua pienellä todennäköisyydellä pelottavammaksi Uboa-hahmoksi ja animoitu FMV-kohtaus, jossa esiintyy viisikätinen tyttö nimeltään Monoko.

Yksi pelin teemoista voisi olla sosiaalinen eristyneisyys, koska pelihahmo ei suostu lähtemään pois huoneestaan ja Madotsuki myös usein tulkitaan hikikomorina. Pelihahmo on itse äänetön, poislukien kahta lyhyttä ääniefektiä, eikä näkyvästi reagoi mihinkään pelin tapahtumiin, joten hahmon käytös on täysin pelaajan päätettävissä. Unimaailman hahmot ja miljööt heijastavat Madotsukin mielentilaa ja elämää, joita voi tulkita suhteessa hahmon nykytilaan tai ne voidaan ymmärtää merkityksettöminä verratessa niitä oikeiden unien epämääräiseen luonteeseen. Pelin loppu, jossa Madotsuki hyppää oikeassa maailmassa parvekkeelta alas kerättyään kaikki efektit, yleisesti tulkitaan Madotsukin itsemurhana, joka voisi heijastaa mahdollisia mielenterveysongelmia tai traumaattisia kokemuksia. Osa pelin sisällöstä on saanut inspiraatiota myös japanilaisen kansanperinteen ja Mesoamerikan intiaanikulttuurien, kuten asteekkien hahmoista ja taiteesta, joka voi ajatella heijastaa kehittäjän lisäksi myös Madotsukin mielenkiinnonkohteita.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]