Óchi-päivä | |
---|---|
Επέτειος του «Όχι» | |
Kreikan 8. jalkaväkidivisioonan tunnus. Yksikkö oli ensimmäinen, joka taisteli italialaismiehittäjiä vastaan, ja sen motto oli Óchi. |
|
Valtio | Kreikka, Kypros |
Tyyppi | kansallispäivä |
Vietetään | 28. lokakuuta |
Järjestämistiheys | vuosittain |
Ensimmäisen kerran | 1942 |
Óchi-päivä (lausutaan ”Ohi-päivä”, ”Ei-päivä”; kreik. Επέτειος του «Όχι», Epéteios tou ”Óchi”) on Kreikassa, Kyproksella ja kreikkalaisissa yhteisöissä ympäri maailman vuosittain 28. lokakuuta vietetty kansallispäivä. Óchi-päivällä muistetaan Kreikan diktaattori Ioánnis Metaxáksen kieltäytymistä Italian diktaattorin Benito Mussolinin ultimaatumista 28. lokakuuta 1940, kreikkalaisjoukkojen vastahyökkäystä italialaismiehittäjiä vastaan Píndos-vuoristossa Italian-Kreikan sodassa ja Kreikan vastarintamaa akselivaltojen miehityksen aikana. Óchi-päivä on toinen Kreikan kansallispäivistä Kreikan itsenäisyyspäivän ohella
Italian Kreikan suurlähettiläs Emanuele Gazzi jätti Saksan suurlähetystössä Ateenassa vietettyjen juhlien jälkeen kello 4.00 28. lokakuuta 1940 Metaxákselle ultimaatumin, jossa vaadittiin Kreikkaa myöntämään akselivalloille lupa astua Kreikan alueelle ja ottaa haltuunsa eräitä määrittelemättömiä ”strategisia kohteita” tai muuten joutumaan sotaan Italian kanssa. Tarinan mukaan Metaxás olisi vastannut lakonisella sanalla ”óchi” (όχι).[1] Tosiasiassa hänen vastauksensa kuului ”Alors, c’est la guerre!” (”Olkoon siis sota!”).
Vastauksena Metaxáksen kieltäytymiseen Albaniaan (silloinen Italian protektoraatti) sijoitetut italialaisjoukot hyökkäsivät Kreikan rajalle kello 05.30 aloittaen Kreikan osallistumisen toiseen maailmansotaan.
Lokakuun 28. päivän aamuna kreikkalaiset lähtivät kaduille poliittiseen kantaan katsomatta huutamaan ”óchi”.[1] Vuodesta 1942 tätä alettiin juhlia óchi-päivänä.
Sodan aikana lokakuun 28. päivää muistettiin vuosittain kreikkalaisissa yhteisöissä ympäri maailmaa, ja toisen maailmansodan jälkeen päivästä tuli julkinen vapaapäivä Kreikassa ja Kyproksella. Vuoden 1940 tapahtumia muistetaan vuosittain sotilas- ja opiskelijakulkueilla. Óchi-päivänä useimmat julkiset rakennukset ja asunnot koristellaan Kreikan lipuilla.
Romaanissa Kapteeni Corellin mandoliini esitetään fiktiivinen kuvaus Metaxáksen ja Grazzin välisestä tapaamisesta, joka on kirjoitettu Grazzin näkökulmasta.