ǃXóõ

ǃXóõ
Oma nimi ǃXóõ
Muu nimi Taa
Tiedot
Alue  Botswana
 Namibia
Virallinen kieli ei virallista asemaa
Puhujia 2600 (2011)
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto ei kirjakieltä
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta khoisan-kielet
Kieliryhmä tuukielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 khi
ISO 639-3 nmn

ǃXóõ [ǃ͡χɔ̃ː˦][1] (myös: taa) on Botswanassa ja Namibiassa puhuttava tuukieli.[2] Vuonna 2011 sitä puhui 2600 ihmistä. Monet Botswanassa asuvat puhujat ovat kuitenkin siirtyneet puhumaan kgalagadia ja Namibiassa puolestaan afrikaansia tai namaa.[3] !Xóõn katsotaan olevan uhanalainen.[4]

Kielellä ei ole kirjoitettua muotoa.[5]

Äänneoppi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ǃXóõn kieli tunnetaan sen suuresta määrästä foneemeja, joita on kielen läntisessä murteessa peräti 164. Laskelmat kuitenkin vaihtelevat 130:stä 164:ään; nimittäin kielitieteilijän Anthony Traillin arvioiden mukaan konsonantteja on 58, vokaaleja 31 ja tooneja neljä (Traill 1985, 1994 itä-!xóõsta), kun taas Dokumentation Bedrohter Sprachenin kielihankkeen mukaan konsonantteja on peräti 87, vokaaleja 20 ja tooneja vain kaksi (DoBeS 2008 länsi-!xóõsta).

Itä-!xóõ (Traill)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trail tiedottaa kielen itäisessä murteessa olevan neljä toonia ja viisi vokaalia. Tooneja eli äänenkorkeuksia ovat: korkea [á], tasainen [ā], matala [à], ja keski-laskeva [â] (DoBeS:n mukaan kielessä on vain korkea ja matala tooni). Vokaalijärjestelmä koostuu viidestä vokaalista, [a e i o u], jotka ääntyvät joko tavallisesti, glottaalisesti tai vuotoisasti. Vokaalit [a o u] voivat olla myös faryngaalisia ja niitä ääntäessä voi tuottaa yhtaikaa myös epiglottaalisen tremulantin [ᴙ]. Diftongeja ovat: [ai, ae, ao, au, oi, oe, oa, ou, ui, ue, ua]. Tavalliset vokaalit voivat nasalisoitua.

Traillin tiedottamat konsonantit (harvinaiset konsonantit suluissa, vuoden 1994 jälkeen lisätyt konsonantit asteriskilla merkittyinä):

!Xóõn itäinen murre (Traill 1985, 1994): Konsonantit
konsonantit (pois lukien naksausäänteet) Labiaali Dentaali Alveolaari Palataali Velaari vastaavat
naksausäänteet 		Uvulaari vastaavat
naksausäänteet 		Glottaali
Oraalinen klusiili soinnillinen b ~ v d dz ɡ ɡǃ jne. ɢ ~ ɴɢ ɢǃ ~ ɴɢǃ jne.
tavalliset soinnittomat p* t ts k kǃ jne. q qǃ jne. ʔ
aspiraatta pʰ* tʰ tsʰ kʰ kǃʰ jne. qʰ
ejektiivi tʼ* tsʼ kʼ*, kxʼ kǃʼqʼ jne. (qʼ) qǃʼ jne.
konsonanttiklusteri (aspiraatta) dtʰ dtsʰ ɡkʰ* ɡǃh jne. ɢqʰ ~ ɴɢqʰ ɢǃh jne.
ejektiivinen klusteri dtsʼ ɡkxʼ ɡǃqʼ jne.
Frikatiivi soinniton f* s x kǃx jne. ? h*
Nasaali soinnillinen m n ɲ (ŋ) ŋǃ jne.
glottaali mˀ nˀ ʔŋǃ jne.
Muu (l) dʲ ~ j

!Xóõn kielessä on 83 naksausäännettä:

!Xóõn itäinen murre (Traill 1985, 1994): Naksausäänteet
affrikaatta 'terävät' naksausäänteet
bilabiaali dentaali lateraali alveolaari palataali
kʘ kǀ kǁ kǃ kǂ
qʘ qǀ qǁ qǃ qǂ
ŋ̊ʘ ŋ̊ǀ ŋ̊ǁ ŋ̊ǃ ŋ̊ǂ
ɡʘ ɡǀ ɡǁ ɡǃ ɡǂ
ɢʘ ɢǀ ɢǁ ɢǃ ɢǂ
ŋʘ ŋǀ ŋǁ ŋǃ ŋǂ
kʘʰ kǀʰ kǁʰ kǃʰ kǂʰ
↓ŋ̊ʘʰ ↓ŋ̊ǀʰ ↓ŋ̊ǁʰ ↓ŋ̊ǃʰ ↓ŋ̊ǂʰ
kʘˣ kǀˣ kǁˣ kǃˣ kǂˣ
ˀŋʘ ˀŋǀ ˀŋǁ ˀŋǃ ˀŋǂ
qʘʼ qǀʼ qǁʼ qǃʼ qǂʼ
kʘˀ kǀˀ kǁˀ kǃˀ kǂˀ
ɡʘx ɡǀx ɡǁx ɡǃx ɡǂx
kʘʼqʼ kǀʼqʼ kǁʼqʼ kǃʼqʼ kǂʼqʼ
ɡʘqʼ ɡǀqʼ ɡǁqʼ ɡǃqʼ ɡǂqʼ
ɡʘh ɡǀh ɡǁh ɡǃh ɢǂh
ɢǀh ɢǃh ɢǂh
  • Nämä 83 äännettä perustuvat viiteen naksausäänteeseen eli bilabiaalinen [ʘ], dentaalinen [ǀ], alveolaarinen [ǃ], palatoalveolaarinen [ǂ] ja aveolaarinen lateraalinen avulsiivi [ǁ].

Kielioppi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ǃXóõ on yksi edellä mainituista khoisan-kielistä (kunta sisältää myös hadzan ja sandawen kielet sekä khoekielet). Kielen sanajärjestys on SVO eli minä ajan autoa. Kielessä on myös taipuvia prepositioita sekä sarjaverbejä (eli kaksi peräkkäistä verbiä, jotka muodostuvat yksittäisen predikaatin). Kausatiivi muodostetaan reduplikaatiolla. Genetiivit, adjektiivit, relatiivilauseet ja numerot tulevat niiden määrittämien substantiivien jälkeen.

Substantiiviluokat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki seuraavat tiedot ovat peräisin Anthony Traillin laatimasta A !Xóõ Dictionary -nimisestä sanakirjasta.[6]

Substantiiviluokkia on viisi ja tooniluokkia kaksi. Näin kielessä on yhteensä seitsemän kieliopillista sukua. Substantiiviluokan jäsenyys riippuu substantiivin määräämästä sovusta eli siitä, kuinka toinen substantiivi vaikuttaa toiseen substantiiviin persoonan, luvun, suvun tai sijan suhteen. Kaikkien luokkien substantiiveissa (viidettä luokkaa lukuun ottamatta) on ilmiselvä suffiksi, joka usein paljastaa sen, mihin luokkaan ko. substantiivi kuuluu. Substantiiviluokka on hyvin tärkeä sen takia, että se määrää koko lauseen rakenteen, kuten seuraavissa esimerkeissä näkyy. Väärän substantiiviluokan valinta ja lauseen vastaava muokkaaminen tuottavat vain siansaksaa.

  • Substantiiviluokka voi vaihdella riippuen siitä, onko substantiivi yksikössä vai monikossa. Joissakin tapauksissa yksikön muodossa oleva substantiivi voi kuulua kahteen eri luokkaan. Kaksi luokkaa voi yhdistyä toisiinsa luoden yhdyssanan, joka kuuluu täysin eri luokkaan kuin kantasanat, esm. sòo (lääke, substantiiviluokka 1) + à̰a (miespuolinen, substantiiviluokka 3) = sòo à̰a (poppamies, substantiiviluokka 2).

Luokat ovat seuraavat:

  • Luokka 1
  1. Paljastavat suffiksit: -li, -i
  2. Sopu: -i
  3. Esimerkki, jossa leijonaa tarkoittavan ǀ'á̰i-substantiivin -i-pääte vaikuttaa lauseen muiden sanojen muotoihin:
n̄ à ǀnài ǀ'á̰i !xài tí ǀʻâa ǀîi kì
Minä imperfekti nähdä leijona iso joka kuollut on joka
"Minä näin ison kuolleen leijonan."
  • Luokka 2
  1. Paljastavat suffiksit: -ã, -ma, -n, -na
  2. Sopu: -ã
  3. Esimerkki, jossa luuta tarkoittavan ǂâã-substantiivin -ã-pääte vaikuttaa lauseen muiden sanojen muotoihin:
n̄ à ǀnàã ǂâã !xàã t'ã ǀʻâa ǀîi kã̀
Minä imperfekti nähdä luu iso joka murtunut on joka
"Minä näin ison murtuneen luun."
  • Luokka 3
  1. Paljastavat suffiksit: -le, -e, -je, -be
  2. Sopu: -e
  3. Huom!: Luokka kolmosen jäsenet ovat usein yksiköllisiä elollisia esineitä, mutta poikkeuksia on paljon.
  4. Esimerkki, jossa lautasta tarkoittavan ǃʻûle-substantiivin -le-pääte vaikuttaa lauseen muiden sanojen muotoihin:
n̄ à ǀnāe !ʻûle !xāe tē ǀʻâa ǀîi kē
Minä imperfekti nähdä lautanen iso joka rikkoutunut on joka
"Minä näin ison rikkoutuneen lautasen."
  • Luokka 4
  1. Paljastavat suffiksit: -lu, -bu, -u
  2. Sopu: -u
  3. Esimerkki, jossa ihmisiä tarkoittavan tùu-substantiivin -u-pääte vaikuttaa lauseen muiden sanojen muotoihin:
n̄ à ǀnàu tùu !xàbu tú ǀʻâa ǀîi kù
Minä imperfekti nähdä ihmiset iäkäs joka kuollut ovat joka
"Minä näin kuolleet vanhukset."
  • Luokka 5
  1. Paljastavat suffiksit: ei yhtäkään
  2. Sopu: -n
  3. Esimerkki, jossa juttua tarkoittavassa tháa-substantiivissa ei näy luokan jäsenyyden paljastavaa päätettä ollenkaan, mutta lauseen muut sanat taipuvat kuitenkin luokan mukaisesti:
n̄ à ǀnàn tháa !xàn tán ǀʻâa ǀîi kàn
Minä imperfekti nähdä juttu iso joka rikkoutunut on joka
"Minä näin ison rikkoutuneen jutun."

Tooniluokat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ǃXóõn kielen kaksi tooniluokkaa määräävät, millä toonilla sopusoinnin ansiosta taipuneen sanan (esim. adjektiivin tai demonstratiivin) tavut ääntyvät. Myös verbi voi muuttua sopusoinnin seurauksena. Verbit taipuvat kuitenkin eri tavoin kuin substantiivit – nämä kaksi tooniluokkaa eivät siis koske verbejä. Tooniluokka vaikuttaa koko lauseen melodiaan eli äänenkorkeuteen, minkä takia substantiivin leksikaalinen tooni voi olla täysin erilainen kuin lauseen melodia. Mikä tahansa !xóõn neljästä toonista voi kuuluu jompaankumpaan tooniluokkaan ja tuottaa siten jommankumman melodian. Tooniluokka 1 aiheuttaa lauseeseen tasaisen melodian ja tooniluokka 2 laskevan melodian.

  • Useimmissa tapauksissa substantiivi kuuluu samaan luokkaan sekä yksikössä että monikossa. Joissakin tapauksissa luokka kuitenkin vaihtuu, joskus jopa arvaamattomasti ja joskus taas, kun substantiivilla on kaksi eri muotoa: luovuttava ja erottamaton.

Luokat ovat:

  • Tooniluokka 1 – Tasainen melodia
  1. Näissä esimerkeissä on kolmanteen substantiiviluokkaan (-e-sopuinen) kuuluva substantiivi ja tasainen melodia. Taipuneissa sanoissa on -e-pääte ja tasainen melodia kantautuu koko lauseen läpi. Maasikaa tarkoittava ǀkxʻâje-substantiivi määrää lauseen koko rakenteen substantiiviluokkansa ja tooniluokkansa mukaisesti.
ǀkxʻâje tēʻē
maasika tämä
"Tämä maasika."
ǀkxʻâje tēʻē !xāe
maasika tämä iso
"Tämä iso maasika."
ǀkxʻâje tēʻē !xāe ǂʻūeʻē
maasika tämä iso vain
"Vain tämä iso maasika."
  • Tooniluokka 2 – Laskeva melodia
  1. Näissä esimerkeissä on ensimmäiseen substantiiviluokkaan (-i-sopuinen) kuuluva substantiivi ja laskeva melodia. Taipuneissa sanoissa on -i-pääte ja laskeva melodia kantautuu koko lauseen läpi. Punkkia tarkoittava ǁkxʻúi-substantiivi määrää lauseen koko rakenteen substantiiviluokkansa ja tooniluokkansa mukaisesti.
ǁkxʻúi tíʻì
punkki tämä
"Tämä punkki."
ǁkxʻúi tíʻì !xàe
punkki tämä iso
"Tämä iso punkki."
ǁkxʻúi tíʻì !xàe ǂʻúiʻì
punkki tämä iso vain
"Vain tämä iso punkki."

Esimerkiksi vain-sana esiintyy eri tavoin näissä esimerkeissä erilaisten substantiiviluokkien ja tooniluokkien ansiosta. Maasikaa koskevassa lauseessa se näkyy muodossa ǂʻūeʻē eli tooni on ensimmäisen tooniluokan mukaisesti tasainen ja substantiivi päättyy kolmannen substantiiviluokan mukaisesti e:hen, kun taas seuraavassa lauseessa tooni laskee ja sana päättyy i:hin. Jos lauseessa olisi ollut esimerkiksi substantiivi !àhã (palvelija, maaorja), joka kuuluu substantiiviluokka kakkoseen (-ã-sopuinen) ja tooniluokka kakkoseen (laskeva melodia), niin vain-sana esiintyisi sitten noiden luokkien mukaisesti.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ääntämys kuultavissa tällä videolla toistettuna useaan kertaan kohdasta 0.16 alkaen.
  2. ↑ Taa Ethnologue. 2024. Viitattu 2024. (englanniksi)
  3. ↑ Did you know Taa is threatened? Endangered Languages. Viitattu 8.9.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Glottolog 5.0 - East Taa glottolog.org. Viitattu 8.9.2024.
  5. ↑ !Xóõ defaulting to Latin script nmn-Latn scriptsource.org. 2024. Viitattu 8.9.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Anthony Traill: A !Xóõ Dictionary. Rüdiger Köppe, 2009. ISBN 978-3-89645-869-8 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]