Kuorevesi Oovdiš kieldâ |
|
---|---|
Kuorevesi kirkko |
|
Staatâ | Suomâ |
Eennâmkodde | Koskâ-Suomâ |
Tááláš kieldâ | Jämsä |
Lopâttum | 2001 |
Vijđodâh | 334,2[1] km² (1.1.2000) |
Ässeeloho | 2 750[2] (31.12.2000) |
Ässeesaahâdvuotâ | 8,2 ässed/km² (31.12.2000) |
Kuorevesi lii oovdiš kieldâ Suomâst, Koskâ-Suomâ eennâmkoddeest. Tot lohtui Jämsä kaavpugân ive 2001 aalgâst. Ive 2000 loopâst Kuorevesist assii 2 750 olmožid, já ton vijđodâh lâi 334,2 km² (tuše eennâm, sisčääci ij fáárust). Kuorevesi naaburkieldah lijjii Juupajoki, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Längelmäki, Mänttä já Vilppula. Ive 1968 loopâ räi naaburkieldáid kuulâi meid Koskenpää, mii lohtui Jämsänkoskin ive 1969 aalgâst.
Kuorevesi vaakun vuávái Olof Eriksson.[3]
Kuorevesi kuulâi Pirkanmaa eennâmkoodán ive 2000 räi já sirdâšui Pirkanmaa eennâmkoddeest Koskâ-Suomâ eennâmkoodán ive 2001 aalgâst talle ko tot lohtui Jämsä kaavpugân.
Kieldâ haaldâtlâš kuávdáš sirdâšui ive 1969 Suinulast Hallin, mii onnáá peeivi lii ohtâ Jämsä kaavpug čuákkipaaihijn.
Ajostaipale, Eskola, Eväjärvi-Ylösvesi, Hallinpenkki, Huikuri, Joensuu, Kaltila, Kavala, Kerte, Kolhi, Kolosalmi, Kuoreniemi, Kurra, Lahdenkylä, Liponsalmi, Palsina, Pihlaisto, Pitkäinen, Runttimäki, Suinula, Särkilahti, Vedenpää já Vähäsalmi.
Ive 1922 Kuorevesist lijjii 20 sijdâd já ovtâskâstáállud: Ajostaipale, Eskola, Eväjärvi-Ylövesi, Hallinpenkki, Huikuri, Joensuu, Kaltila, Kavala, Kerttee, Kolhi, Kuoreniemi, Kurra (ovtâskâstáálu), Lahti, Liponsalmi, Pihlaisto, Pitkäinen, Suinula, Särkilahti, Vedenpää já Vähäsalmi.[4]
Čuávuvááh kooskah láá kieldâ kuávdáást ađai Hallist:[5]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Kuorevesi. |