Tamou

Tamou
municipality of Niger
LesdiNiiser Taƴto
Nder laamooreSay Department Taƴto
Hiiri-weeti pelleUTC+01:00 Taƴto
Located in or next to body of waterMaayo Jaaliba Taƴto
Jonde kwa'odineto12°45′20″N 2°10′37″E, 12°45′17″N 2°10′34″E Taƴto
Tamou

Tamou ko wuro e "Komin ladde" e nder leydi Niiseer.[1] Wuro ngo woni laamorde Komin mum Ladde e nder Departemaa Say e nder Diiwaan Tillabéri, to bannge worgo-fuɗnaange ngenndi ndii.[2] Ko fuɗnaange-rewo Niamey, bannge ñaamo (rewo) maayo Niiseer, hakkunde laamorgo departemaa Say e keerol Burkina Faso.[3] [4] Komun Tamou woni ko e nokku biyeteeɗo Tamou Total Reserve, nokku ladde mo jeyaa ko e nokku ɓurɗo mawnude e nokku biyeteeɗo W National Park e nokku biyeteeɗo Transborder. Reserve Tamou, ɗo yimɓe nokku oo kadi ngoni ɗoo, ko adii fof ko ngam reende ƴiye kulle Afriknaaje ɗe njillotoo e nder diiwaan hee.[5][6]

Haa e hitaande 2012, ina waɗi 89 782 neɗɗo.[7]

Yimɓe teskaaɓe

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Diulde Laya, ganndo ko faati e renndo

  1. Loi n° 2002-014 haa 11 JUIN 2002 sosde kominaaji e fiɓnde inɗe maɓɓe chefs-liux. Ina heen doggol 213 komin ladde e jooɗorɗe, 52 komin wuro e jooɗorɗe
  2. Dekalo, Samuwel (1997). Saggitorde daartol leydi Niiseer (3e éd.). Boston e Folkstone: Jaaynde hulɓiniinde. ISBN 0-8108-3136-8.
  3. Geels, Jolijn (2006). Niiseer. Ɓoornugol leydi ndii, ko 100 000 mbuuɗu. ISBN 978-1-84162-152-4.
  4. IGN Karte Turism 85029 Niiseer(1) (Kartal). 1:2000000. IGN(Paris)/IGNN(Niamey). 1994. ISBN 978-2-11-850291-1.
  5. T. O. McSHANE Jokkondiral hakkunde kulle e yiite e nder ladde Combretum/Terminalia to fuɗnaange-rewo Niiseer. Jaaynde Afrik ko faati e Ekoloji. Toɓɓere 25 tonngoode 2, kelle 79 - 94.

Benoit M (1998) Doosgal e kuutoragol leydi e nder leydi Niiseer. Tome 1 : Darnde e ganndal nokkuuji tago e jawdi ndariindi e nder kanton Tamou e nder park "W". ORSTOM, Niiseer, 41 h.

"Niiseer: Fedde Municipaal (Departemaaji e Kominuuji) - Limlebbi Yimɓe, Karte e Karte". www.yimɓe wuro.de. Heɓtinaama ñalnde 21-2024.