Aeroflotin lento 217 | |
---|---|
Onnettomuuskoneen kaltainen Il-62. |
|
Yhteenveto | |
Päivämäärä | 13. lokakuuta 1972 |
Onnettomuustyyppi | tuntematon |
Tapahtumapaikka | Moskova, Neuvostoliitto |
Lähtöpaikka | Orlyn lentoasema, Pariisi, Ranska |
Välilaskupaikka | Šosseinajan lentoasema, Leningrad, Neuvostoliitto |
Määränpää | Šeremetjevon lentoasema, Moskova, Neuvostoliitto |
Kuolleita | 174 |
Eloonjääneitä | 0 |
Lentokone | |
Konetyyppi | Iljušin Il-62 |
Lentoyhtiö | Aeroflot |
Rekisteritunnus | CCCP-86671 |
Matkustajia | 164 |
Miehistöä | 10 |
Aeroflotin lento 217 oli Aeroflotin tilauslento Pariisista Leningradin kautta Moskovaan. 13. lokakuuta 1972 lennolla käytetty Iljušin Il-62 syöksyi maahan lähestyessään Moskovan Šeremetjevon lentoasemaa. Se jatkoi laskeutumista suurella vajoamisnopeudella, kunnes osui maahan. Onnettomuuden syytä ei koskaan saatu selville. Mahdollisina syinä pidetään salamaniskusta johtuvaa miehistön toimintakyvyttömyyttä ja korkeusvakaimen toimintahäiriötä.[1]
Onnettomuudessa kuolivat kaikki 164 matkustajaa ja kymmenen miehistön jäsentä.[1] Se oli tapahtuma-aikanaan kaikkien aikojen pahin lento-onnettomuus.[2]
Lento 217 oli tilauslento Pariisista Moskovaan, joka otti matkan varrella Leningradista kyytiin lisää matkustajia. Leningradista lähdettäessä lennolla oli 164 matkustajaa: 118 neuvostoliittolaista (kaksi turistiryhmää ja 23 matkustajaa, jotka olivat varanneet lippunsa itse), 38 chileläistä, kuusi algerialaista ja yksi itäsaksalainen ja australialainen.[3]
Lento lähti Leningradista kello 20.59. Matkalentokorkeus oli 9 000 metriä, josta miehistö sai luvan laskeutua ensin 7 200 metriin ja sitten 1 800 metriin. Lähestymisen aikana koneen ollessa noin 1 200 metrin korkeudella lennonjohto antoi miehistölle lähestymisohjeita, tuoreen tiedon ilmanpaineesta ja luvan laskeutua 400 metriin. Miehistö kuittasi tiedot koneen ollessa noin 750 metrin korkeudella. Sen jälkeen koneesta ei enää kuulunut mitään: miehistö ei ilmoittanut saapuneensa 400 metriin eikä vastannut lennonjohdon kutsuihin, ja lopulta kone katosi tutkasta.[3]
Koneen hylky löydettiin 11 900 metrin päästä lentoasemalta. Ensimmäisenä maahan osui vasen siipi kello 21.49.22. Seuraavana maahan osui nokka, jolloin kone tuhoutui. Noin 320 metrin päässä ensimmäisestä kosketuksesta koneen hylky osui puihin metsän reunassa. Se raivasi metsään 200 metriä pitkän, kapenevan aukion. Kaikkiaan romua levisi 550×80 metrin alueelle. Kaikki 164 matkustajaa ja kymmenen miehistön jäsentä menehtyivät.[3]
Tutkintakomission mukaan koneen kaikki järjestelmät toimivat normaalisti ennen maahansyöksyä. Sääolosuhteissakaan ei ollut sellaisia poikkeavuuksia, jotka olisivat voineet johtaa onnettomuuteen. Lennonjohtajan todettiin tehneen virheitä: hän antoi lähestymissuunnan vasta kapteenin pyydettyä sitä, eikä korjannut, kun kapteeni kuittasi ilmanpaineasetuksen väärin. Tämä ei kuitenkaan voinut aiheuttaa onnettomuutta, sillä väärällä ilmanpaineasetuksellakin kone olisi ollut 200 metrin korkeudessa mittarien näyttäessä 400 metriä, mikä olisi ollut turvallinen lentokorkeus.[3]
Koneen lentäessä 800 metrissä ja 560 km/h nopeudella miehistö aloitti viimeisen laskeutumisen. Sen aikana nopeus kiihtyi 620 km/h:iin ja kone ohitti sille määrätyn 400 metrin korkeuden ilman, että miehistö reagoi millään tavalla tai ilmoitti lennonjohdolle. Vajoamisnopeus oli 20 m/s ja moottorit olivat koko ajan tyhjäkäynnillä. Maahan osuessaan koneen vajoamisnopeus oli 12 m/s ja se oli kallistunut 22,5 astetta vasemmalle. Korkeusvakain oli säädetty yhden asteen vaakatason alapuolelle, ja laskutelineet olivat ylhäällä, laskusiivekkeet olivat vedettyinä sisään ja spoilerit alhaalla.[3]
Tutkintakomission mukaan miehistön toiminta lähestymisen aikana noin 600–740 metrin korkeuteen asti oli normaalia. Komissio totesi, että kone joutui 500–600 metrin korkeudessa ”odottamattomiin olosuhteisiin”, jotka estivät miehistöä oikaisemasta konetta ajoissa. Mahdollisina syinä pidettiin salamaniskun aiheuttamaa miehistön toimintakyvyttömyyttä sekä ohjausjärjestelmän vikaa.[3]