| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 31. lokakuuta 1958 | ||
| Syntymäpaikka | Jyväskylä, Suomi | ||
| Pelipaikka | vasen laitapuolustaja | ||
| Pituus | 179 cm | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1975–1981 | OPS | 146 | (4) |
| 1981–1985 | Notts County | 45 | (2) |
| 1985–1987 | KePS | 49 | (3) |
| 1988–1990 | OTP | 58 | (1) |
| Yhteensä | 298 | (10) | |
| Maajoukkue | |||
| 1975 | Suomi U16 | 3 | (0) |
| 1975–1976 | Suomi U17 | 9 | (1) |
| 1976–1977 | Suomi U18 | 11 | (0) |
| 1977–1979 | Suomi U21 | 11 | (0) |
| 1979–1989 | Suomi | 56 | (0) |
| Valmennusura | |||
| 1990 | OTP | ||
| 1992 | FC Oulu (apuv.) | ||
| 1996 | OPS | ||
| 2005 | AC Oulu | ||
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Aki Arimo Lahtinen (s. 31. lokakuuta 1958 Jyväskylä) on suomalainen, 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla maajoukkueessakin pelannut jalkapalloilija. Hän pelasi pääasiassa vasempana laitapuolustajana. Lahtinen oli ensimmäinen suomalaispelaaja, joka sai säännöllisesti peliaikaa Englannin pääsarjassa.
Lahtinen aloitti pelaajauransa Oulun Palloseurassa, jonka runkopelaajiin hän kuului seuran noustua mestaruussarjaan 1975. Menestyksekkäiden kotimaan sarjakausien jälkeen Lahtinen siirtyi Englannin pääsarjaan (tuolloin 1. divisioona) nousseeseen Notts Countyn joukkueeseen, jossa hän pelasi neljän vuoden ajan. Seuran pudottua 3. divisioonaan 1985 hän palasi takaisin kotimaahan Kemin Palloseuraan. Vuonna 1988 Lahtinen palasi kotikaupunkiinsa Ouluun ja sen silloiseen pääsarjaseuraan Oulun Työväen Palloilijoihin, joiden joukkueessa hän pelasi uransa viimeiset kaudet vuoteen 1990 saakka.[1] Lahtinen toimi myös OTP:n valmentajana loppukaudella 1990, kun joukkueen valmentajana toiminut puolalainen Mirosław Sajewicz oli vapautettu tehtävästään.[2]
Lahtinen pelasi Suomen olympiajoukkueessa Moskovan olympialaissa 1980. Hän pelasi Suomen kaikki kolme ottelua avauskokoonpanossa. Lahtinen valittiin ennen olympiaturnausta Suomen MM-karsintaottelun kokoonpanoon Bulgariaa vastaan, mutta hän olisi menettänyt edustusoikeutensa olympialaisissa, joten Suomen valmennusjohto peruutti valinnan.[3] Sittemmin hän pelasi yhteensä yli 20 ottelua vuosien 1982, 1986 ja 1990 MM-kilpailujen sekä vuosien 1984 ja 1988 EM-kilpailujen karsinnoissa.[4]