Alan Ross Anderson

Alan Ross Anderson (1925–1973) oli yhdysvaltalainen loogikko, joka toimi Yalen ja Pittsburghin yliopistojen filosofian professorina. Anderson on kehittänyt relevanssilogiikkaa ja deonttista logiikkaa. Hän työskenteli usein yhdessä Nuel Belnapin kanssa.

Logiikka

Relevanssilogiikassa Anderson katsoi, että pätevän päätelmän johtopäätöksen tulisi olla jossain tekemisissä premissien kanssa, eli olla relevantti suhteessa niihin. Hän ilmaisi tämän ”relevanssiehdon” formaalisti seuraavasti:

A:sta seuraa B jos ja vain jos A ja B jakavat vähintään yhden ei-loogisen vakion.

Deonttisessa logiikassa Anderson katsoi, että muotoa ”pitäisi olla niin, että A” olevat lauseet tulisi tulkita loogisesti samana kuin:

Ei-A:sta seuraa v,

missä v tarkoittaa jotain samanlaista kuin ”normia on rikottu”.

Logiikan filosofian suhteen Anderson oli platonisti (tai realisti). tai looginen monisti; hän katsoi, että on olemassa ”yksi tosi logiikka” ja uskoi sen olevan relevanssilogiikka.

Julkaisuja

• ”Some nasty problems in the formal logic of ethics”. Noûs I (4): 345–60 (1967)
• Entailment: The Logic of Relevance and Necessity. Vol. 1. (yhdessä N. D. Belnapin kanssa) (1975)
• Entailment: The Logic of Relevance and Necessity. Vol. 2. (yhdessä N. D. Belnapin ja J. M. Dunnin kanssa) (1992)

Kirjallisuutta

• Mares, E. D. 1992. Andersonian deontic logic. Theoria 58: 3–20.

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Alan Ross Anderson