Alec Issigonis

Issigonis Morris Minin ja Austin Minin välissä.

Alexander Arnold Constantine Issigonis CBE, FRS, RDI (18. marraskuuta 1906 Smyrna – 2. lokakuuta 1988[1] oli kreikkalaissukuinen brittiläinen autosuunnittelija, joka muistetaan parhaiten monia uusia ratkaisuja sisältäneen pikkuauto Minin suunnittelijana 1950-luvun lopulta.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alec Issigonis syntyi Turkissa sijainneessa kreikkalaisyhdyskunnassa Smyrnassa (nyk. İzmir), jonne hänen isoisänsä oli muuttanut Paroksen saarelta Kreikasta rakentamaan brittiläisten kanssa rautatietä. Isoisä oli onnistunut sitä myötä saamaan Britannian kansalaisuuden, joka periytyi hänen jälkeläisilleenkin. Alec Issigonisin isä Constantine oli opiskellut Englannissa ja hänen äitinsä oli saksalaista sukua.

Issigonisin perhe pakeni Smyrnan suurta paloa Maltalle 1922. Samana vuonna isä Constantine kuoli, ja äiti lapsineen päätti muuttaa Britanniaan. Siellä Alec Issigonis opiskeli Lontoon Battersean polyteknisessä oppilaitoksessa ja suoritti myös Lontoon yliopiston kursseja.

Issigonis työskenteli 1930- ja 1940-luvuilla suunnittelijainsinöörinä Humber-autonvalmistajan palveluksessa ja ajoi samalla kilpaa menestyksellisesti. Austin Seven -kilpa-autoonsa tekemän uudenlaisen etuakselirakenteen ansiosta hän pääsi työhön Austin Motor Companyyn, josta hän siirtyi pian Morris Motors -yhtiöön. Siellä ensimmäinen hänen pääsuunnitteluvastuulleen tullut automalli oli Morris Minor, jota valmistettiin vuodesta 1948 aina vuoteen 1971. Kun Austin ja Morris vuonna 1952 yhdistyivät British Motor Corporationiksi, Issigonis siirtyi Alvis-yhtiön palvelukseen. Siellä hän suunnitteli täysalumiinisella V8-moottorilla varustetun ja monia uudenlaisia ratkaisuja sisältäneen automallin, jonka tuotantoon viemiseen Alvis-yhtiöllä ei kuitenkaan ollut resursseja.

Vuoden 1955 lopulla BMC houkutteli Issigonisin takaisin palvelukseensa Austinin Longbridgen tehtaalle ja antoi hänelle tehtäväksi kolmen automallin suunnittelun. XC/9001:n oli määrä olla suuri ja mukava, XC/9002:n keskikokoinen perheauto ja XC/9003:n pieni kaupunkiauto. Issigonis aloitti työnsä suuremmista malleista, kunnes vuoden 1956 Suezin kriisi aiheutti polttoainepulaa ja hänen pyydettiin saattamaan pikkuautosuunnitelma tuotantoon niin pian kuin mahdollista. Elokuussa 1959 automalli esiteltiin nimillä Morris Mini Minor ja Austin Seven, joka pian vaihdettiin nimeksi Austin Mini. Siitä tuli kaikkien aikojen eniten myyty brittiläinen automalli, jota valmistettiin 5,3 miljoonaa kappaletta. Sen perusrakenne poikittain edessä sijaitsevine moottoreineen tuli muodostumaan pikkuautojen standardiratkaisuksi seuraavina vuosikymmeninä.

Vuonna 1961 Issigonis ylennettiin BMC:n tekniseksi johtajaksi ja hänen tehtäväksi saamistaan projekteista keskikokoinen auto eteni tuotantoon nimellä Morris 1100. Isosta autosta tuli vuonna 1964 esitelty Austin 1800 ja siitä edelleen Austin Maxi. Kun vuoden 1969 fuusiossa syntyi British Leyland -yhtiö, liian itsepäisenä ja kustannuksista piittaamattomana pidetty Issigonis joutui pois keskeisistä tehtävistä. Hän jäi virallisesti eläkkeelle 1971, mutta jatkoi autoalan kysymysten parissa kuolemaansa asti.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Downs, Diarmuid: Alexander Arnold Constantine Issigonis[vanhentunut linkki], The Royal Society 1993. Viitattu 3.6.2015.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bardsley, Gillian (2005). Issigonis: The Official Biography. Icon Books. ISBN 1-84046-687-1.
  • Wood, Jonathan (2005). Alec Issigonis: The Man Who Made the Mini. Breedon Books Publishing. ISBN 1-85983-449-3.
  • Nahum, Andrew (1988). Alec Issigonis. Modern European Designers Series, Hyperion Books. ISBN 0-85072-172-5.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Alec Issigonis