Aleksei Krutšonyh | |
---|---|
Aleksei Krutšonyh 1920-luvulla. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1886 Olevka, Hersonin kuvernementti, Venäjä |
Kuollut | 1968 (81–82 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto |
Kansalaisuus | Venäjä |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | venäjä |
Tuotannon kieli | venäjä |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Aleksei Jelisejevitš Krutšonyh (ven. Алексе́й Елисе́евич Кручёных) ; (1886 Olevka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 1968 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäjänkielinen ukrainalainen runoilija.[1][2]
Krutšonyh valmistui vuonna 1906 Odessan taideopistosta.[1]
Krutšonyh oli venäläisen futurismin teoreetikkojen kärkinimiä. Hän kehitti asemanttisen runokielen ja antoi sille nimen "zaumnyi jazyk" ('järjentakainen kieli'). Nimityksen ottivat käyttöön formalistit. Vallankumouksen jälkeen Krutšonyh osallistui futurustien toimintaan ja vei kubofuturismia kohti absurdia. Krutšonyhin tuotantoa ei julkaistu Neuvostoliitossa vuoden 1930 jälkeen.[1]
Krutšonyh teki yhdessä säveltäjä Mihail Matjušinin ja taidemaalari Kasimir Malevitšin kanssa oopperan Pobeda nad Solntsem (ven. Победа над Cолнцем, 'Voitto auringosta'). Sen ajatuksena on, että aurinkoa katsovat ihmiset kääntävät sen nurin, jolloin siitä tulee musta aurinko. Malevitšin lavastus oli lähtökohtana hänen maalaukselleen Musta neliö.[3]