Anna Renzi

Anna Renzi

Anna Renzi (n. 1620 Rooma – vuoden 1661 jälkeen) oli italialainen oopperalaulaja. Hänestä käytettiin myös nimiä Anna Rentia ja Anna Renzini.[1] Häntä on luonnehdittu italialaisen oopperan ensimmäiseksi diivaksi.[2]

Renzi opiskeli Filiberto Laurenzin johdolla ja muutti tämän kanssa Venetsiaan valmistautuakseen debyyttiinsä, joka toteutui vuonna 1641 Deidamian roolissa Francesco Sacratin oopperassa La finta pazza. Kyse oli Teatro Novissimon ensimmäisestä tuotannosta. La finta pazza oli sävelletty Giulio Strozzin laatimaan librettoon. Vuonna 1644 Strozzi julkaisi Renziä ylistäneiden esseiden ja runojen kokoelman Le glorie della signora Anna Renzi romana. Teoksen sisältöön vaikuttivat useat Accademia degli Incogniti -kirjoittajat.[1]

1640-luvulla Renzillä oli Venetsiassa suuri kysyntä, ja hän osallistui useisiin tuotantoihin Teatro Novissimossa sekä Teatro Santi Giovanni e Paolossa. Ehkä Renzin kestävin vaikutus musiikin historiaan muodostui Claudio Monteverdin oopperan L'incoronazione di Poppea (1643, libretto Giovanni Francesco Busenello) Ottavian roolin luomisesta. Vuonna 1649 Renzi solmi sopimuksen tanssija, koreografi Giovanni Battista Balbin kanssa. Sopimus koski järjestelyjä todennäköisesti Filiberto Laurenzin säveltämän La deidamia -oopperan esityksen järjestämisestä Firenzessä. Sopimuksen perusteella Renzi itse esiintyi naispääosassa teoksessa vuonna 1650; hän oli jo kaudella 1643–1644 esiintynyt saman oopperan tuotannossa Venetsiassa. Sekä tragedian että komedian hallinnut Renzi osallistui 1650-luvun alussa useisiin Teatro San Apollinaren tuotantoihin ja työskenteli siellä impressaari Marco Faustinin kanssa. Vuosina 1653–1655 hän työskenteli Innsbruckin hovissa. Suurimman osan aktiiviuransa ajasta hän kuitenkin asui Venetsiassa, jossa hänen viimeinen dokumentoitu esityksensä pidettiin vuonna 1657. Hän lähti kaupungista vuonna 1659.[1]

Vuonna 1645 Renzi solmi avioliittosopimuksen Ruberto Sabbatinin kanssa, vaikka itse avioliitosta ei ole säilynyt dokumentaatiota. Sabbatini oli todennäköisesti sama henkilö, joka työskenteli viulistina Innsbruckissa samaan aikaan Renzin kanssa 1650-luvulla. 1660-luvun alusta on Renzistä säilynyt tietoja uuden avioliiton järjestelyistä, mutta varsinaisesta naimisiinmenosta ei tässäkään tapauksessa ole dokumentteja tallella. Renzin vaiheista tämän jälkeen ei ole tietoa.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Anna Renzi Britannica
  2. ↑ Opera in Seventeenth-Century Venice: The Prima Donna UC Press E-Books Collection, 1982-2004