Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Osa artikkelisarjaa |
Belgian kuningaskunta |
---|
Belgian vaalijärjestelmä on laaja, sillä Belgiassa järjestään vaaleja kuudella eri tasolla: kunnallis-, maakunta-, alue-, yhteisö-, liittovaltio- ja EU-vaalit. Kaikissa muissa kuin osittain senaatin vaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa, joka puolestaan edellyttää usein myös enemmistökoalitioiden syntymistä.
Monissa vaaleissa belgialaiset äänestävät joko "kyllä" tai "ei". Paikkajakoon Belgiassa käytetään D'Hondtin menetelmää, jota noudatetaan vaalipiirien tasolla.
Alueparlamenttien, liittovaltion ja Euroopan parlamentin vaalit järjestetään samaan aikaan, koska kaikilla näillä tasoilla valittujen edustajien toimikausi on viisi vuotta.[1] Kunta- ja provinssivaltuustojen toimikausi on kuusi vuotta.[2]
Vaalipiirit vaihtelevat eri vaaleissa, mutta ne muodostuvat kuitenkin seuraavien kokonaisuuksien perusteella.
Provinssi | Aluejako |
---|---|
Antwerpenin provinssi | Antwerpen |
Malines – Turnhout | |
Flaaminkielisen Brabantin ja pääkaupunki Brysselin provinssi | Bryssel-Hal-Vilvorde (BHV) |
Louvain | |
Wallonian Brabantin provinssi | Nivelles |
Läntisen Flanderin provinssi | Courtrai – Roulers – Tielt |
Furnes – Dixmude – Ypres – Ostende | |
Brugge | |
Itäisen Flanderin provinssi | Gent – Eeklo |
Saint-Nicolas – Termonde | |
Alost – Audenarde | |
Hainaut'n provinssi | Charleroi – Thuin |
Mons – Soignies | |
Tournai – Ath – Mouscron | |
Liègen provinssi | Liège |
Verviers | |
Huy – Waremme | |
Limbourgin provinssi | Hasselt – Tongres – Maaseik |
Luxembourgin provinssi | Arlon – Marche-en-Famenne – Bastogne – Neufchâteau – Virton |
Namurin provinssi | Namur – Dinant – Philippeville |
Alue BHV, joka käsittää Brysselin pääkaupunkialueen ja osia Flanderista, on ainoa kaksikielinen alue koko maassa, mikä aiheuttaa useita ongelmia. Vervieersin alueella on myös saksankielisen yhteisön asuinalueita.
Belgiassa on käytössä äänestyspakko.[3] Äänestäjien tulee ilmaantua äänestyspaikalle, mentävä äänestyskoppiin ja täytettävä äänestyslipuke. Kunta lähettää kaikille äänioikeutetuille viimeistään 15 päivää ennen vaaleja kirjeen, jossa kerrotaan, missä äänestyspaikka sijaitsee ja mitä kaikkea paikalle tulee ottaa mukaan. Äänestäjä tarvitsee mukaansa muun muassa henkilöllisyystodistuksen. He, ketkä eivät pääse äänestyspaikalle vaalipäivänä, voivat äänestää valtakirjalla.[4]
Äänestämättä jättämisestä rangaistaan lain mukaan sakoilla (esimmäisestä kerrasta 40–80 euroa; toistuvista rikkeistä 200 euroa) tai jopa 10 vuoden äänestyskiellolla, mikäli henkilö on jättänyt äänestämättä neljä kertaa viimeisen 15 vuoden aikana. Äänioikeuden menettänyt henkilö ei voi saada nimitystä, ylennystä ja tunnustusta julkisella sektorilla. Ääntenlaskupaikkojen puheenjohtaja lähettää listan äänestämättä jättäneistä syyttäjänvirastolle. Virasto ilmoitti kuitenkin vuonna 2019, ettei se aloita syyteharkintaa ketään äänestämättä jättänyttä vastaan.[5][6]
Maaliskuussa 2024 Belgian perustuslaillinen tuomioistuin linjasi, että äänestyspakko koskee myös 16- ja 17-vuotiaita kesäkuussa järjestettävissä EU-vaaleissa. Maan hallituksen on tämän jälkeen tehtävä päätös, koskevatko äänestämättä jättämisestä langetettavat rangaistukset myös alaikäisiä.[7]
Belgian hallitseva monarkki ja tämän puoliso on vapautettu äänestyspakosta, koska heidän tulee olla puolueettomia. Muut kuningasperheen jäsenet äänestävät normaalisti.[8]
Belgian kunnallisvaaleissa vaalipiirinä on yksi kunta. Valittavien kunnanvaltuutettujen lukumäärä päätetään vaalivuotta edeltävän vuoden tammikuun ensimmäisen päivän asukasluvun mukaan. Kunnallisvaalien suoritustapa vaihtelee osavaltioittain. Esimerkiksi Walloniassa kunnanjohtajan on aina oltava vaaleissa ehdolla, ja hänet valitaan suurimmasta puolueesta tai enemmistön muodostavan koalition ehdokkaasta. 10. maaliskuuta 2004 voimaan tulleen lain mukaan myös Euroopan ulkopuolelta tulevat ulkomaalaiset, jotka asuvat pysyväisesti kunnan alueella, ovat vaaleissa äänioikeutettuja.
Belgian kunnallisvaaleissa äänestäjän edellytetään olevan vähintään 18-vuotias ja jokin seuraavista:
Ehdokkaan tulee olla belgialainen ja vähintään 18 vuotta täyttänyt ennen kuin hän jättää ehdokkuutensa hyväksyttäväksi. Belgian provinssien kuvernöörinä toimineet eivät voi asettua ehdolle kunnallisvaaleissa ennen kuin kaksi vuotta on ehtinyt kulua virkakauden päättymisestä.
Belgiassa on kymmenen provinssia, joiden vaaleissa vaalipiireinä toimivat piirit. Tällöin on kyse ylempänä esitetyn provinssien arrondissementtien jakamisesta vielä pienempiin kokonaisuuksiin. Provinssien valtuutettujen lukumäärä määräytyy vaaleja edeltävän vuoden tammikuun ensimmäisen päivän asukasluvun mukaan.[9]
Äänioikeus ja myös äänestysvelvollisuus on jokaisella Belgian kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta.[2]
Vaatimuksina ehdolle asettumiselle ovat Belgian kansalaisuus ja yli 18 vuoden ikä.
Vaaleissa eivät voi olla ehdokkaina:
Belgiassa toimii vain kaksi alueellista parlamenttia. Wallonian parlamentissa on 75 jäsentä, eikä parlamentissa ole erillistä kiintiötä saksankielisen alueen edustajille.[10] Brysselin alueparlamentissa on puolestaan 89 jäsentä, joista 72 on ranskankielistä ja 17 flaaminkielistä.[11] Kummankin kieliryhmän painoarvo on samanarvoinen, joten hallitsevan koalition on saatava enemmistö taakseen kummankin kieliryhmän taholta. Kolmas mahdollinen alueparlamentti, eli Flaamin alueen parlamentti on luovuttanut pysyvästi tehtävänsä ja valtaoikeutena flaaminkielisen yhteisön parlamentille.[12]
Aluevaaleissa äänioikeutettuja ovat väh. 18-vuotiaat Belgian kansalaiset.[2]
Kielellisten yhteisöjen parlamentit ovat Belgiassa yksikamarisia ja niiden vaali suoritetaan samaan aikaan europarlamenttivaalien kanssa. Täten alue- ja yhteisövaaleilla valittujen toimielinten toimikausi on viisi vuotta. Yhteisöjen parlamenttien kokoonpanot ovat seuraavanlaiset:[13]
Belgian liittovaltion edustajainhuoneeseen valitaan 150 jäsentä suorilla ja yleisillä vaaleilla, joissa äänestäminen on pakollista kuten muissakin Belgian vaaleissa. Maa on jaettu 11 vaalipiiriin, joiden paikkajako on:
Teoreettisesti katsoen kunkin parlamenttiin valitun puolueen tulee saada osakseen vähintään 5 % annetuista äänistä, jotta se saa edustajansa valituksi. Teoreettinen malli voi olla käytössä vain Antwerpenin ja Itäisen Flanderin vaalipiireissä, sillä muissa vaalipiireissä valituksi tuleminen edellyttää huomattavasti suurempaa äänimäärää kuin 5 %. Malli ei koske Bryssel-Hal-Vilvorden vaalipiiriä.
Belgian senaatissa eli ylähuoneessa on kaikkiaan 74 jäsentä. Jäseneksi voi tulla neljällä eri tavalla:
Käytännössä senaatissa on kuitenkin 71 päätöksiä tekevää jäsentä, sillä ruhtinasjäsenillä ei ole äänioikeutta senaatin istunnoissa. Suoritettavissa vaaleissa on käytössä vain kaksi äänestysaluetta, jotka ovat flaaminkielinen ja ranskankielinen yhteisö.
Euroopan parlamentissa Belgialla on yhteensä 21 parlamentaarikkoa.[1] Näistä paikoista 12 on varattu hollanninkielisille, 8 ranskankielisille ja 1 saksankielisille belgialaisille.[14]
Vuoden 2024 vaaleissa äänestysikäraja on laskettu ensimmäistä kertaa 16 vuoteen.[15]