Belgrade Arena

Belgrade Arena
Rakennuksen tiedot
Sijainti Belgrad, Serbia
Koordinaatit 44°48′50″N, 20°25′16″E
Rakennustyöt aloitettu 1991
Avattu 31. heinäkuuta 2004
Omistaja Belgradin kaupunki
Kustannukset 70 miljoonaa
Arkkitehti Vlada Slavica
Aiemmat nimet Štark Arena, Kombank Arena
Katsojakapasiteetti

18 386 (urheilu)

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Beogradska arena

Belgrade Arena (serb. Београдска арена, aikaisemmin Štark arena) on sisäurheiluareena Belgradissa Serbiassa. Rakennus avattiin virallisesti vuonna 2004, ja sen omistaa Belgradin kaupunki. Sen entisiä nimiä ovat Kombank Arena ja Beogradska Arena.

Areena on suunniteltu urheiluareenaksi esimerkiksi koripalloa, käsipalloa, lentopalloa ja tennistä varten. Areenalla voidaan putkirakenteisten katsomoiden ansiosta järjestää myös yleisurheilun sisätapahtumia, mutta 48 000 neliömetrin pinta-alallaan se soveltuu hyvin myös kulttuuritapahtumien näyttämöksi. Katsomoihin mahtuu enimmillään 20 000 henkeä[1], mikä tekee areenasta Serbian suurimman urheiluhallin. Areena maksoi noin 70 miljoonaa euroa.

Beogradska arena
2012 Euroopan miesten käsipallon mestaruuskisat

Hallin suunnittelu alkoi jo vuonna 1989, koska tarkoituksena oli rakentaa pääareena silloiselle Jugoslavialle myönnettyä vuoden 1994 koripallon MM-turnausta varten.[2]

Vuonna 1991 rakennukselle oli valittu paikka. Kilpailussa uuden vähintään 20 000 istumapaikkaa omaavan areenan suunnittelun voitti belgradilaisen arkkitehti Vlada Slavica Energoprojektista.[3] MM-turnaukseen oli kuitenkin aikaa enää kolme vuotta, ja megarakennuksen rakentamiseen olisi tarvittu liki ennätyssuoritus. Projekti jaettiin 126 yrityksen tehtäväksi ja pääurakoitsijoina toimivat Energoprojekt Visokogradnja ja GP Napred.[4] Seuraavana vuonna Jugoslavian hajoaminen oli alkanut, ja YK:n sanktioiden takia hallihankkeesta vetäytyi sen päätukija, yhdysvaltalainen HOK-yhtiö. Hallin rakennustyöt jatkuivat silti edelleen.

Vuoden 1993 Kroatian sodan takia Jugoslavia menetti vuodelle 1994 tarkoitetut MM-kilpailut.[5] Kilpailut järjestettiin lopulta Hamiltonissa ja Torontossa, Kanadan Ontariossa.[6]

Huolimatta ongelmista hallin rakennustyöt jatkuivat vielä vuoteen 1995, jonka jälkeen seurasi muutaman vuoden tauko. Rakennustyöt jatkuivat taas vuonna 1998. Belgradille myönnettiin kansainvälinen pöytätennisturnaus vuodelle 1999. Tässä vaiheessa rakennus oli jo muodossaan ja sisätiloja viimeisteltiin. Taas kerran Belgrad menetti turnauksen, tällä kertaa Kosovon sodan johdosta.

Vuonna 2000 Serbia ja Montenegro sai uuden vakaan hallinnon, ja areena voitiin ottaa käyttöön. Vuonna 2005 areenalla pelattiin koripallon EM-kilpailuiden otteluja.[7]

Alkuvuoteen 2006 asti areena sai toimia suurtapahtumien järjestäjänä tilapäisluvalla. Palosuojausjärjestelmät eivät täyttäneet eurooppalaisvaatimuksia. Halli avattiin uudelleen marraskuussa 2006 vaatimukset täyttävänä.

Ensimmäinen areenalla järjestetty tapahtuma oli Serbian sosialistisen puolueen ja Jugoslavian vasemmiston viimeisen vaalikampanjan mielenosoitus, joka pidettiin 20. syyskuuta 2000 ennen Jugoslavian vuoden 2000 parlamenttivaaleja. Rakentaminen ei ollut tuolloin vielä valmis. Ensimmäinen tapahtuma hallin täyttäessä kaikki vaatimukset oli 50 Centin konsertti 6. marraskuuta 2006.[8]

Vuonna 2008 areena isännöi Eurovision laulukilpailua.[9] Helmikuussa 2008 keskusteltiin viisujen siirtämisestä muualle johtuen Kosovon itsenäisyysjulistuksen aiheuttamista mellakoista, mutta EBU päätti myöhemmin puhelinkonferenssissa, että kilpailut säilytetään Belgradissa järjestäjän luvattua, että se pystyy huolehtimaan turvallisuudesta.[10]

Muita areenalla järjestettäviä suuria tapahtumia ovat lukuisat urheilutapahtumat, kuten esimerkiksi vuoden 2016 futsalin Euroopan-mestaruuskilpailut, lentopallon Euroopan mestaruuskisat 2005 ja pöytätenniksen Euroopan mestaruuskisat 2007. Areenalla ovat esiintynyt muun muassa David Copperfield, Phil Collins, 50 Cent, Rihanna, Rolling Stones, ZZ Top, Iron Maiden, Rammstein, Jennifer Lopez sekä joukko paikallisia artisteja.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]