Bernardino Ramazzini (4. lokakuuta 1633 – 5. marraskuuta 1714) oli italialainen lääkäri. Hän syntyi Carpissa[1] ja opiskeli lääketiedettä Parman yliopistossa, jossa hänen kiinnostuksensa työperäisiin tauteihin alkoi. Ramazzini systematisoi olemassa olevan tietämyksen ja antoi suuren henkilökohtaisen panoksen alalle keräämällä havaintonsa De Morbis Artificum Diatriba -teokseen ("Työntekijöiden sairaudet"). Ensimmäinen painos painettiin Modenassa 1700 ja toinen Padovassa 1713. Teoksensa ansiosta Ramazzinia kutsutaan työlääketieteen isäksi.[2] Työlääketieteen alkuvaiheessa keskityttiin diagnosoimaan kemiallisten ja fysikaalisten aineiden vaikutuksia sekä niiden hoitoihin.[3] Ne ovat läheisesti sidoksissa työtoksikologiaan.