Blériot Aéronautique oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen ranskalaisen Louis Blériot’n perustama lentokonetehdas, joka valmisti sotilas- ja liikennelentokoneita. Yhtiö valmisti myös joitakin moottoripyöriä vuosina 1921–1922 sekä kevytautoja 1920-luvulla.
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Koko osiossa on kaksi viitettä. |
Louis Blériot oli insinööri, joka valmisti ensimmäisen käyttökelpoisen ajovalon autoihin, sekä perusti niiden markkinointiin keskittyneen menestyneen yrityksen. Hän rakensi pienen miehittömättömän ornitopterin Blériot I:n vuonna 1900. Blériot seurasi Gabriel Voisinin työskentelyä ja sai hänet valmistamaan Surcoufin työpajallaan liitokoneen Blériot II, jonka ensilento oli 18. heinäkuuta 1905 Seinellä Billancourtissa Blériot’n ohjatessa moottorivenettä Antoinette II ja Voisinin ohjatessa kellukkein varustettua liitokonetta. Liitokoneen vasen siipi osui veteen, jolloin se tuhoutui lähes hukuttaen Voisinin. Lyhyt yhteistyö Voisinin kanssa loppui Blériot III:n ja sen seuraajan Blériot IV:n epäonnistumisiin.[1]
Blériot perusti oman yrityksen Recherches Aéronautique Louis Blériot yhteistoiminnan Voisinin kanssa päätyttyä. Voisinin yritys oli keskinnyt hänen omien konesuunnitelmiensa valmistukseen, kun Blériot’n ilmailututkimukseen keskittynyt yritys taas tarjosi muille suunnittelijoille mahdollisuuden toteuttaa ideoitaan. Tämän johdosta suunnittelusta on vaikea todentaa Blériot’n henkilökohtaista panosta. Seuraavien vuosien aikana yhtiö tuotti erilaisia lentokoneita, joista uusin oli pääsääntöisesti edellistä parempi. Yhtiön tuotanto kulminoitui Blériot XI:een, joka sai mainetta ensimmäisenä Kanaalin ylittäneenä lentokoneena 25. heinäkuuta 1909.[2]
Onnistuneen lennon aiheuttama julkisuus toi yhtiölle runsaasti tilauksia konemallista ja lopulta muutama sata Blériot XI:ä valmistettiin. Kaupallinen menestys mahdollisti tutkimustoiminnan laajentamisen ja ennen ensimmäistä maailmansotaa valmistui joukko samankaltaisia lentokoneita, mutta yksikään ei saavuttanut vastaavaa menestystä kuin Blériot XI.[2]
Loppuvuodesta 1909 Blériot perusti lentokoulun Etampesiin lähelle Rouenia, ja seuraavan vuoden alussa toisen koulun Pauhun. Vuosina 1910–1914 kouluista valmistui noin tuhat lentäjää. Noin puolet Aéro-Club de Francen lentolupakirjan haltijoista oli ennen sodan puhkeamista saanut oppinsa Blériot’n kouluissa. Syyskuussa 1910 avattiin kolmas koulu Hendoniin lähelle Lontoota ja neljäs heinäkuussa 1914 Brooklandsiin Surreyhin samoin kuin pienen tehtaan, jonka johtajana oli Norbert Chereau. Tehdas valmisti parikymmentä Blériot Monplane Trainer -konetta.
Vuonna 1913 Blériot hankki Deperdussinin yhtiön, kun yhtiön perustaja Armand Deperdussin vangittiin rahanpesun vuoksi. Yhtiön nimi vaihtui Société de Production des Aéroplanes Deperdussinista Société Pour L'Aviation et ses Dérivésiksi, mistä tuli myös sen lyhenne SPAD. Yhtiö menestyi hyvin ensimmäisessä maailmansodassa tuottaessaan runsaasti lentokoneita Ranskassa olevissa tehtaissa.[3] Tuotantolisenssejä myytiin ulkomaille kuten brittiläiselle Addlestoneen vuonna 1917 perustetulle yhtiölle ja Curtissin Elmwoodin tehtaalle elokuussa 1917.[4]
Ensimmäisessä maailmansodassa Blériot Aéronautique keskittyi muiden suunnittelmien koneiden sopimusvalmistukseen. Ainoa oman suunnittelutoimiston tuote oli useampimoottorinen pommikone, joista ainuttakaan ei otettu palvelukseen.
Sodan jälkeen lentokoneteollisuuden tilauskanta romahti, minkä seurauksena sodan aikana luotu suuri tuotantokapasiteetti muuttui tarpeettomaksi. Blériot asetti SPADin konkurssiin ja myi sen tehtaat sekä siirsi avainhenkilöt omiin tuotantolaitoksiinsa. Yhtiö muodosti 6. huhtikuuta 1919 toisen suuren valmistajan kanssa uuden yrityksen Compagnie des Messageries Aériennesin (CMA) ja teki 28-paikkaisen matkustajakoneen Type 75 Mammothin prototyypin, joka esiteltiin Pariisissa joulukuussa 1919 yhdessä kolmen SPADin tuotteen kanssa. Malli osoittautui heikoksi, mutta SPAD:n koneista löytyi korvaava tuote.
Yhtiö pyrki monipuolistumaan ja se hyväksyi sopimukset kalastusalusten ja moottoripyörien valmistamisesta. Lokakuussa 1919 Pariisin 15. autonäyttelyssä yhtiö esitteli moottoripyörän ja vuonna 1921 kevytauton, jossa oli kaksisylinterinen 750 cm² kaksitahtimoottori. Vuonna 1922 yhtiön yhtiöjärjestys vaihtui osakeyhtiöksi. Se valmisti tuotteita Blériot’n ja SPAD:n nimellä. Ensin mainitulla nimellä kehitettiin monimoottorisia ja jälkimmäisellä yksimoottorisia lentokoneita, jotka olivat kysytympiä.
Ainoa Blériot’n nimellä suurempia määriä valmistettu oli tyyppi 127, joka pohjautui vuonna 1925 suunniteltuun tyypin 117 hävittäjään, ja joka myöhemmin muutettiin pommittajaksi. Ranskan ilmavoimat tilasi 42 konetta. Yhtiön viimeinen Blériot’n nimellä valmistettu kone oli suuri lentovene, joka valmistettiin Ranskan ilmailuministeriön vaatimusten mukaan Atlantin ylittäville postireiteille Dakarista Nataliin Brasiliaan. Syntynyt lentokone Blériot 5190 teki ensilentonsa elokuussa 1933. Santos-Dumontiksi nimetty kone osoittautui menestykseksi ja matkustajaliikenteeseen soveltuvan version suunnittelu aloitettiin. Toukokuussa 1935 koneen tehtyä kahdennentoista Atlantin ylilentonsa hallitus tilasi kolme konetta lisää. Tilaus kuitenkin peruutettiin kuusi viikkoa myöhemmin.
Marraskuussa 1934 yhtiö fuusioitui ANF Les Mureaux- ja Farman-yhtiöiden kanssa, jolloin syntyi UCA-yhtiö. Lokakuussa 1936 Ranskan hallitus aloitti lentokonekehityksen rahoittamisen ostaen ja sulauttaen toisiinsa useita lentokoneenvalmistajia. Näihin sisältyi myös Blériot Aéronautique, joka sulautettiin osaksi SNCASOa.
Lähde:[5]