Boris Maiorov | |
---|---|
Presidentti Putin myönsi Maioroville (kuvassa vasemmalla) kunniamerkin ansioista isänmaan hyväksi vuonna 2001. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. helmikuuta 1938 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto |
Kansalaisuus | Venäjä |
Jääkiekkoilija | |
Pelipaikka | vasen laitahyökkääjä |
Maila | right |
Pituus | 176 cm |
Paino | 69 kg |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1955–1970 |
Seurat | Spartak Moskova (CCCP) |
Valmennusura | |
Vuodet | 1974–1995 |
Seurat |
Jokerit (1974–1976), (1990–1993) Spartak Moskova (1984–1988) Tappara (1993–1995) |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Neuvostoliitto | |||
Miesten jääkiekko | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Innsbruck 1964 | jääkiekko | |
Kultaa | Grenoble 1968 | jääkiekko |
Boris Aleksandrovitš Maiorov (ven. Борис Александрович Майоров, s. 11. helmikuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto)[1] on venäläinen entinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan hyökkääjä. Maiorov pelasi vuosina 1960–1969 134 ottelua Neuvostoliiton maajoukkueessa, ja teki niissä 65 maalia. Neuvostoliiton mestaruussarjassa Maiorov pelasi 400 liigaottelua, joissa hän teki 255 maalia. Hän edusti Moskovan Spartakia yhdessä kaksoisveljensä Jevgeni Maiorovin ja Vjatšeslav Staršinovin kanssa muodostaen kuuluisan hyökkäysketjun.
Maiorov on toiminut myös valmentajana mm. Tampereen Tapparassa sekä Helsingin Jokereissa.
Edeltäjä: Matti Lampainen Kari Mäkinen |
Jokereiden päävalmentaja 1974-1976 1990-1993 |
Seuraaja: Jorma Borgström Alpo Suhonen |
Edeltäjä: Pertti Hasanen |
Tapparan päävalmentaja 1993–1995 |
Seuraaja: Kaj Matalamäki |