Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Carlton Michael Cole Okirie | ||
Syntymäaika | 12. lokakuuta 1983[1] | ||
Syntymäpaikka | Croydon, Suur-Lontoo, Englanti | ||
Pelipaikka | hyökkääjä | ||
Pituus | 191 cm | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
2001–2006 | Chelsea | 25 | (4) |
2002–2003 | → Wolves (laina) | 7 | (1) |
2003–2004 | → Charlton (laina) | 21 | (4) |
2004–2005 | → Aston Villa (laina) | 27 | (3) |
2006–2015 | West Ham United | 176 | (41) |
2015–2016 | Celtic | ||
2016 | Sacramento Republic | ||
2017 | Persib Bandung | ||
Maajoukkue | |||
2003–2005 | Englanti U–21 | 19 | (6) |
2009–2010 | Englanti | 7 | (0) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 3. huhtikuuta 2012.
|
Carlton Michael Cole Okirie[2][3] (s. 12. lokakuuta 1983 Croydon, Suur-Lontoo) on englantilainen jalkapalloilija. Hän pelasi yhdeksän kautta hyökkääjänä West Ham Unitedissa. Hän on edustanut urallaan myös Chelseaa, Wolverhampton Wanderersia, Charlton Athleticia, Aston Villaa ja Celticiä sekä pelasi uransa loppuaikoina myös ulkomailla. Lisäksi hän edusti Englannin jalkapallomaajoukkuetta.
Cole syntyi Croydonissa, Suur-Lontoossa ja aloitti uransa Chelseassa harjoittelijana vuonna 2001. Hän pelasi ensimmäisen ottelunsa Chelseassa huhtikuussa 2002, jolloin hänet vaihdettiin kentälle Jimmy Floyd Hasselbainkin tilalle 3–0-voitossa Evertonia vastaan.[4] Ensimmäisen kerran hän oli joukkueen aloituskokoonpanossa kolme viikkoa myöhemmin ja teki kyseisessä ottelussa maalin Chelsean voitettua Middlesbroughin.[5]
Cole aloitti kauden 2002–2003 Chelseassa edustusjoukkueessa. Ensimmäisessä ottelussaan hän tuli vaihdosta Gianfranco Zolan tilalle ja teki yhden maalin sekä syötti toisen. Chelsea voitti ottelun 3–2 Charltonia vastaan.[6] Colen jalkaan tuli hiusmurtuma elokuussa ja hän palasi kentälle marraskuussa liigacupin ottelussa Gillinghamia vastaan. Cole teki ottelussa kaksi maalia.[7] Chelsean manageri Claudio Ranieri kuvaili Colea parhaaksi valmentamaakseen nuoreksi pelaajaksi: "En ole ikinä valmentanut nuorta pelaajaa kuten Carlton. Hänellä on pitkä sopimus ja mielestäni erittäin suuri tulevaisuus Chelseassa".[8] Chelsealla oli kuitenkin Colen lisäksi Eiður Guðjohnsen, Jimmy Floyd Hasselbaink ja Gianfranco Zola, joten Colen mahdollisuudet mahtua pelaavaan kokoonpanoon olivat rajalliset. Tämän vuoksi hänet lainattiin Wolverhampton Wanderersiin marraskuussa 2002 yhdeksi kuukaudeksi ja myöhemmin sopimusta jatkettiin kahden kuukauden mittaiseksi.[9][10]
Cole pelasi seitsemän ottelua ja teki yhden maalin Wolverhamptonissa.[11] Laina Wolverhamptoniin jäi kuitenkin lyhyeksi, kun Chelsea kutsui hänet takaisin tammikuussa 2003.[12] Cole pelasi kaudella 2002–2003 Chelseassa 16 liiga- ja cup-ottelua, joissa hän teki kuusi maalia.[11] Niihin kuului loistava vasemman jalan veto kaukaa Sunderlandin maaliin[13] sekä Bolton Wanderersia vastaan voittomaali, jolla joukkue varmisti paikkansa Mestarien liigassa.[14]
Cole solmi kuuden vuoden sopimuksen Chelsean kanssa kesällä 2003.[15] Chelseassa oli kuitenkin myös Adrian Mutu, Gudjohnsen, Hasselbaink ja Mikael Forssell, joten Cole siirtyi Charlton Athleticin joukkueeseen kauden pituisella lainasopimuksella elokuussa 2003.[16] Cole pelasi Charltonissa 22 ottelua, joissa teki viisi maalia.[11] Kauden päätteeksi Charlton sijoittui seitsemänneksi Englannin valioliigassa. Charlton olisi halunnut Colen joukkueeseen myös kaudeksi 2004–2005,[17] mutta hän pelasi kauden lainasopimuksella Aston Villassa.[18] Siirto aiheutti riidan, sillä Charlton odotti Colen palaavan seuraan osana Scott Parkerin siirtoa Charltonista Chelseaan.[19] Myöhemmin joukkueet sopivat erimielisyytensä.[20] Cole pelasi Aston Villassa 30 liiga- ja cup-ottelua, joissa teki kolme maalia.[11] Hän teki ensimmäisessä ottelussaan maalin 2–0-voitossa Southamptonia vastaan elokuussa 2004.[21] Cole loukkasi polvensa helmikuussa 2005 edustaessaan Englannin alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkuetta Alankomaita vastaan.[22]
Cole palasi Chelseaan kesällä 2005 ja pelasi ystävyysotteluissa.[23] Colen peliaika jäi kuitenkin vähiin, sillä hän jäi Didier Drogban ja Hernán Crespon varjoon.[24] Cole pelasi ainoastaan 12 liiga- ja cup-peliä kaudella 2005–2006 Chelseassa, joissa hän teki yhden maalin FA Cupissa Huddersfieldia vastaan.[11] Hän liittyi West Ham Unitediin heinäkuussa 2006.[25] Yhteensä Cole pelasi Chelseassa 31 ottelua, joissa teki kahdeksan maalia.[11]
Cole liittyi West Ham Unitediin heinäkuussa 2006 neljän vuoden sopimuksella.[1] Hän pelasi ensimmäisen ottelunsa West Hamissa elokuussa, kun hän tuli vaihdosta kentälle 3–1-voittoon päättyneessä ottelussa Charlton Athleticia vastaan.[26] Kausi oli sekasortoinen West Hamille, mutta lopulta se varmisti säilymisensä Valioliigassa kauden viimeisenä päivänä.[11]
Seuraavalla kaudella Cole vakiinnutti paikkansa West Hamin avauskokoonpanossa. Hän pelasi 31 liigaottelua, joista 21 avauksessa. West Ham sijoittui sarjassa kymmenenneksi.[1][27]
Cole aloitti kauden 2008–2009 hyvin tekemällä neljä maalia kahdeksassa ottelussa.[11] Kaikkiaan hän teki 12 maalia 32 ottelussa.[1] Marraskuussa Cole allekirjoitti viiden vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[28]
Kaudella 2009–2010 Cole jatkoi hyviä otteitaan tehden 10 maalia pelaamissaan 30 ottelussa. Cole loukkasi polvensa marraskuussa ja palasi pelikentille vasta helmikuun lopussa.[1] West Ham säilyi sarjassa vain niukasti ja kesällä muun muassa Liverpool, Sunderland ja Stoke yrittivät ostaa Colen.[29]
Cole on nigerialaista ja sierraleonelaista syntyperää vanhempiensa kautta, mutta hylkäsi tilaisuuden pelata kummankaan maan maajoukkueissa.[30][31] Hän pelasi vakituisesti Englannin alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa ja teki kuusi maalia 19 ottelussa.[32] Näihin kuului muun muassa kaksi maalia Ukrainan alle 21-vuotiaiden joukkuetta vastaan 3–1-voitossa elokuussa 2004.[33] Elokuussa 2008 Nigerian valmentaja Shaibu Amodu kutsui Colen joukkueen harjoitusleirille maailmanmestaruuskilpailuiden karsintasarjaan Etelä-Afrikkaa vastaan.[34] Kuitenkin myöhemmin ilmoitettiin Colen olevan kelpaamaton pelaamaan Nigerian joukkueessa, koska hän oli liian vanha vaihtamaan maajoukkuetta.[3][35]
Cole kutsuttiin ensimmäistä kertaa Englannin jalkapallomaajoukkueeseen 11. helmikuuta 2009 ystävyysotteluun Espanjaa vastaan. Hän pääsi pelaamaan 75. minuutilla Aston Villan hyökkääjän Gabriel Agbonlahorin tilalle. Englanti hävisi ottelun 2–0 David Villan ja Fernando Llorenten maaleilla.[36] Kaikkiaan Cole on pelannut maajoukkueessa seitsemän maaottelua.[37]
Kausi | Seura | Sarja | Sarja | FA Cup | Liigacup | Muut ottelut | Yhteensä | |||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Pelit | Maalit | Pelit | Maalit | Pelit | Maalit | Pelit | Maalit | Pelit | Maalit | |||
2001–02 | Chelsea | Valioliiga | 3 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 1 |
2002–03 | 13 | 3 | 2 | 1 | 1 | 2 | 0 | 0 | 16 | 6 | ||
2002–03 | Wolverhampton (laina) | 1. divisioona | 7 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 7 | 1 |
2003–04 | Charlton Athletic (laina) | Valioliiga | 21 | 4 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 22 | 5 |
2004–05 | Aston Villa (laina) | 27 | 3 | 1 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 30 | 3 | |
2005–06 | Chelsea | 9 | 0 | 2 | 1 | 2 | 0 | 1 | 0 | 14 | 1 | |
Chelsea yhteensä | 25 | 4 | 4 | 2 | 1 | 2 | 1 | 0 | 31 | 8 | ||
2006–07 | West Ham United | Valioliiga | 17 | 2 | 2 | 1 | 0 | 0 | 2 | 0 | 21 | 3 |
2007–08 | 31 | 4 | 2 | 0 | 4 | 2 | 0 | 0 | 37 | 6 | ||
2008–09 | 27 | 10 | 4 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 32 | 12 | ||
2009–10 | 30 | 10 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 32 | 10 | ||
2010–11 | 35 | 5 | 2 | 2 | 6 | 4 | 0 | 0 | 43 | 11 | ||
2011–12 | Mestaruussarja | 36 | 10 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 36 | 10 | |
West Ham yhteensä | 176 | 41 | 10 | 4 | 13 | 7 | 2 | 0 | 201 | 52 | ||
Ura yhteensä | 256 | 53 | 16 | 7 | 16 | 9 | 3 | 0 | 291 | 69 |
Tilastot päivitetty 16. maaliskuuta 2011 asti.[11][1]