Chaconne (/ʃaˈkɔn/, myös ciaccona /tʃakˈko:na/) on sävellys, joka sisältää yleensä muunnelmia lyhyestä, toistetusta sointukulusta, sekä kolmijakoinen tanssi.
Chaconne ilmaantui Espanjaan 1600-luvun alussa ja levisi ympäri Eurooppaa. Monien aikalaisten, muun muassa Miguel de Cervantesin, Francisco Gómez de Quevedon ja Lope de Vegan mukaan tanssi on latinalaisamerikkalaista alkuperää[1][2]. Levitessään ympäri Eurooppaa chaconne muuttui muuntelua sisältäväksi musiikin muodoksi, jossa basso continuo -kuviot toistuivat yhä uudelleen ylempien äänien vastatessa muuntelusta[3].
Eri puolilla Eurooppaa chaconnesta kehittyi monia eri tyylejä. Italiassa chaconne sisälsi usein tasaisen basso continuon, mutta myös muuttuvia bassokuvioita käytettiin. Ranskassa chaconnesta kehittyi arvokkaampi ja hitaampi ja tässä muodossa se levisi Englantiin ja Saksaan. Saksassa italialainen ja ranskalainen tyyli lähenivät toisiaan.
Yksi tunnetuimmista – ellei tunnetuin – esimerkki chaconnesta on Johann Sebastian Bachin Partitan d-molli sooloviululle viimeinen osa. Tämä 12–14 minuutin kestoinen teos koostuu 64 muunnelmasta, jotka pohjautuvat samaan neljän tahdin sointukulkuun. Muunnelmat seuraavat chaconnelle tyypilliseen tapaan toisiaan ilman taukoja. Bachin chaconne on keskeinen osa sooloviulun repertuaaria ja se on myös sovitettu monille eri soittimille, kuten pianolle (Ferruccio Busoni, Johannes Brahms), klassiselle kitaralle (muun muassa Andrés Segovia), uruille, orkesterille ja fagotille (Arthur Weisberg).
Barokin jälkeen chaconnen suosio hiipui, joskin Ludwig van Beethovenin 32 muunnelmaa c-molli on chaconne. Myöhemmät säveltäjät, kuten Johannes Brahms (Neljäs sinfonia, viimeinen osa), elvyttivät chaconne-muodon. Nykyaikana chaconneja ovat säveltäneet muun muassa John Adams, Philip Glass, Gustav Holst ja Benjamin Britten.
Tyypillinen chaconne on duurisävellajissa ja tahtilaji on kolmijakoinen. Se alkaa yleensä tahdin toisella iskulla. Teema on tyypillisesti neljän tahdin mittainen. Nykyajan chaconne on vapaamuotoisempi eikä tahtilajin tarvitse olla kolmijakoinen.