Charlotte Kalla

Charlotte Kalla
Charlotte Kalla vuonna 2019.
Charlotte Kalla vuonna 2019.
Henkilötiedot
Syntynyt22. heinäkuuta 1987 (ikä 37)
Uran tiedot
Seura Piteå Elit
Laji maastohiihto
Maailmancup
Kaudet 2006–2022
Voitot 12
Palkintokorokkeella 59

Tietolaatikko päivitetty 4. helmikuuta 2023[1]

Mitalit
Maa:  Ruotsi
Naisten maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Vancouver 2010 10 km (v)
Kultaa Kultaa Sotši 2014 4×5 km viesti
Kultaa Kultaa Pyeongchang 2018 yhdistelmäkilpailu
Hopeaa Hopeaa Vancouver 2010 parisprintti
Hopeaa Hopeaa Sotši 2014 yhdistelmäkilpailu
Hopeaa Hopeaa Sotši 2014 10 km (p)
Hopeaa Hopeaa Pyeongchang 2018 10 km (v)
Hopeaa Hopeaa Pyeongchang 2018 4×5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Pyeongchang 2018 parisprintti (v)
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Oslo 2011 parisprintti
Kultaa Kultaa Falun 2015 10 km (v)
Kultaa Kultaa Seefeld 2019 4x5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Oslo 2011 4×5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Val di Fiemme 2013 parisprintti
Hopeaa Hopeaa Val di Fiemme 2013 4×5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Falun 2015 4×5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Lahti 2017 10 km (p)
Hopeaa Hopeaa Lahti 2017 4×5 km viesti
Pronssia Pronssia Liberec 2009 4×5 km viesti
Pronssia Pronssia Falun 2015 yhdistelmäkilpailu
Pronssia Pronssia Falun 2015 30 km (p)
Pronssia Pronssia Lahti 2017 yhdistelmäkilpailu

Marina Charlotte Kalla (s. 22. heinäkuuta 1987 Täräntö,[2] Pajalan kunta) on Ruotsia edustanut länsipohjalainen[3] uransa lopettanut maastohiihtäjä ja olympiavoittaja.[4] Hän menestyi aluksi paremmin vapaan hiihtotavan kilpailuissa, mutta myöhemmin hän on saavuttanut hyviä sijoituksia myös perinteisellä tyylillä. Kalla edustaa Piteå Elit -seuraa.

Kalla ilmoitti maaliskuussa 2022 lopettavansa uransa.[5]

Kilpailu-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalla voitti kultaa vuoden 2006 nuorten MM-kisojen takaa-ajossa Kranj'ssa. Samoissa kisoissa hän oli 5 kilometrillä kolmas ja sprintissä neljäs. Kalla voitti Tour de Skin 2007–2008.

Kalla teki aikuisten tasolla kansainvälisen läpimurtonsa maailmancupin Jällivaaran osakilpailussa 18. marraskuuta 2006 sijoittuessaan vapaan tyylin 10 kilometrillä seitsemänneksi. Myöhemmin samalla kaudella hän hiihti kolmannen osuuden Ruotsin voittaessa 4×5 kilometrin maailmancup-viestin Davosissa. Sapporon MM-kilpailuissa Kalla sijoittui 10 kilometrillä viidenneksi ja yhdistelmäkilpailussa seitsemänneksi sekä hiihti kolmannen osuuden Ruotsin viestijoukkueessa, joka sijoittui neljänneksi. Nuorten MM-kilpailuissa Tarvisiossa hän voitti kultaa 5 kilometrillä ja yhdistelmäkilpailussa sekä hopeaa sprintissä.

Maailmancup-kauden 2007–2008 avauksessa Düsseldorfissa Kalla voitti parisprintin yhdessä Britta Norgrenin kanssa. Tour de Skillä hän oli nopein toisella ja neljännellä osuudella, 10 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailuissa Nové Městossa samoin kuin kuudennella etapilla, vapaan tyylin sprintissä Asiagossa. Hän lähti viimeiselle osuudelle vajaat 40 sekuntia Virpi Kuitusen perään, saavutti tämän nopeasti etapin päättäneessä nousussa ja karkasi suomalaiselta kilometri ennen maalia voittaen kokonaiskilpailun. Kalla sijoittui kaudella 2007–2008 maailmancupissa lisäksi toiseksi vapaan hiihtotavan 30 kilometrillä Oslossa sekä kolmanneksi vapaan tyylin 10 kilometrillä Beitostølenissä ja 7,6 kilometrillä Liberecissä. Kokonaiskilpailussa hän oli neljäs.

Kalla voitti maailmancup-kauden 2008–2009 avauskilpailun, 10 kilometriä vapaalla hiihtotavalla Jällivaarassa. Liberecin MM-kilpailuissa 2009 hän hiihti ankkuriosuuden pronssia saaneessa Ruotsin viestijoukkueessa. Lisäksi hän oli sprintissä kuudes ja yhdistelmäkilpailussa kahdeksas. Lahden maailmancupissa hän oli toinen 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa. Maailmancupin finaalitapahtumassa Falunissa hän sijoittui kolmanneksi.

Maailmancup-kaudella 2009–2010 Kalla voitti Canmoren 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailun. Lisäksi hän sijoittui toiseksi Beitostølenin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa ja kuului samana viikonloppuna myös Ruotsin voitokkaaseen viestijoukkueeseen. Davosissa hän oli toinen 10 kilometrin vapaan kilpailussa. Maailmancupin finaalitapahtumassa Falunissa hän sijoittui kolmanneksi. Maailmancupin kokonaispisteissä hän oli kahdeksas ja normaalimatkojen cupissa neljäs.

Kalla voitti kultaa Vancouverin talviolympialaisissa 2010 10 kilometrin vapaan hiihdossa.[4] Vapaan hiihtotavan parisprintissä Kalla oli yhdessä Anna Haagin kanssa hopealla. Yhdistelmäkilpailussa hän oli kahdeksas ja 30 kilometrin perinteisellä kuudes.

Maailmancup-kauden 2010–2011 avauskilpailussa Jällivaarassa hän sijoittui 10 kilometrin vapaalla hiihtotavalla toiseksi. Kuusamossa järjestetyssä kolmen kilpailun avaustapahtumassa Kalla oli kolmas, samoin Drammenin sprintissä. Tour de Skillä ja maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli viides. Oslon MM-kilpailuissa 2011 hän voitti perinteisen hiihtotavan parisprintissä kultaa yhdessä Ida Ingemarsdotterin kanssa. 4 × 5 kilometrin viestissä hän hiihti ankkuriosuuden Ruotsin hopeajoukkueessa. Lisäksi hän sijoittui yhdistelmäkilpailussa ja 30 kilometrillä neljänneksi, vapaan hiihtotavan sprintissä kahdeksanneksi ja 10 kilometrin perinteisellä 11:nneksi.

Maailmancup-kauden 2011–2012 avauskilpailussa Sjusjøenissä Kalla sijoittui 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa toiseksi. Hän oli toinen myös Rybinskin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Maailmancupin finaalitapahtumassa Falunissa hän sijoittui kolmanneksi. Hän oli neljäs sekä maailmancupin kokonaiskilpailussa että normaalimatkojen cupissa.

Kalla voitti Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 parisprintistä hopeaa Ida Ingemarsdotterin kanssa. Viestistä hän voitti hopeaa yhdessä Ruotsin joukkueen kanssa. Yhdistelmäkilpailussa hän sijoittui kuudenneksi, 10 kilometrin vapaan kilpailussa seitsemänneksi sekä perinteisen hiihtotavan sprintissä ja 30 kilometrin yhteislähdössä 11:nneksi. Maailmancup-kauden 2012–2013 finaalitapahtumassa Falunissa hän sijoittui kolmanneksi ja maailmancupin kokonaispisteissä kahdeksanneksi.

Maailmancup-kauden 2013–2014 avanneessa Kuusamon avaustapahtumassa Kalla sijoittui toiseksi. Lillehammerin 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa Kalla sijoittui toiseksi. Davosin 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa Kalla sijoittui kolmanneksi. Helmikuussa Kalla sijoittui kolmanneksi Toblachin 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa. Sotšin olympialaisissa 2014 Kalla saavutti hopeaa 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa[6] ja 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa.[7] Kalla hiihti ankkuriosuuden Ruotsin olympiakultaa voittaneessa joukkueessa.[8] Salpausselän kisoissa hän sijoittui 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa toiseksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui seitsemänneksi ja normaalimatkojen cupissa neljänneksi.

Kaudella 2014–2015 Kalla sijoittui kolmanneksi Kuusamon 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa. Hän voitti Östersundin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailun. Falunin MM-kilpailuissa 2015 Kalla saavutti kultaa 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa, hopeaa viestissä, pronssia yhdistelmäkilpailussa ja 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa. Salpausselällä hän oli kolmas 10 kilometrin perinteisen kilpailussa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui seitsemänneksi ja normaalimatkojen cupissa neljänneksi.

Kaudella 2015–2016 Kalla oli kolmas Lillehammerin 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa. Tour de Skin kokonaiskilpailussa hän sijoittui neljänneksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli viides ja normaalimatkojen cupissa neljäs. Kaudella 2016–2017 hän sijoittui kolmanneksi Ulricehamnin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa. Otepäässä hän oli toinen 10 kilometrin perinteisen kilpailussa. Lahden MM-kilpailuissa 2017 hän saavutti 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa hopeaa ja yhdistelmäkilpailussa pronssia. Viestissä hän hiihti toisen osuuden Ruotsin hopeajoukkueessa. 30 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa hän oli seitsemäs. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui yhdeksänneksi ja normaalimatkojen cupissa viidenneksi.

Kaudella 2017–2018 Kalla voitti kauden avanneen Nordic Opening -kiertueen Kuusamossa, Lillehammerin 15 kilometrin yhdistelmäkilpailun ja Toblachin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailun. Planican 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa hän oli toinen. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui seitsemänneksi.

Korean talviolympialaisissa 2018 Kalla voitti yhdistelmäkilpailun olympiakullan,[9] hopeaa 10 kilometrin vapaalla[10] ja naisten 4x5 kilometrin viestissä.[11] sekä hopeaa Stina Nilssonin kanssa vapaan hiihtotavan parisprintissä.[12] 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa hän oli viides.

Kaudella 2018–2019 Kalla sijoittui toiseksi Kuusamon 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja Beitostølenin 15 kilometrin vapaan hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa. Seefeldin MM-kilpailuissa 2019 Kalla voitti kultaa 4 x 5 kilometrin viestissä[13], sijoittui 30 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa viidenneksi, 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa kuudenneksi ja 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa yhdeksänneksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli 11:s.

Oberstdorfin MM-kilpailuissa 2021 Kalla sijoittui 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa kuudenneksi ja 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa viidenneksi.

Maailmancupin osakilpailuvoitot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päivä Kilpailupaikka Matka
28. joulukuuta 2007 – 6. tammikuuta 2008 Tour de Ski
22. marraskuuta 2008 Ruotsi Jällivaara 10 km (v)
5. helmikuuta 2010 Kanada Canmore 10 km (v)
15. helmikuuta 2015 Ruotsi Östersund 10 km (v)
24.–26. marraskuuta 2017 Suomi Kuusamo Nordic Opening
3. joulukuuta 2017 Norja Lillehammer 7,5 km (p) + 7,5 km (v)
16. joulukuuta 2017 Italia Toblach 10 km (v)

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalla syntyi länsipohjalaiseen perheeseen, jossa vanhempien äidinkieli oli meänkieli. Kallan vanhemmat eivät kuitenkaan opettaneet hänelle kieltä, joten hänestä tuli ruotsinkielinen. Kalla on kokenut, että tämä vaikutti hänen identiteettiinsä paljon ja sai hänet tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi. Kallan esimerkiksi täytyi keskustella isoäitinsä kanssa niin, että Kallan äiti toimi tulkkina. Muutto Sundsvalliin vahvisti Kallan kokemaa ulkopuolisuuden tunnetta. Hänen vanhempansa ajattelivat, että hän ei opi kumpaakaan kieltä, suomea tai ruotsia hyvin, jos hänen vanhempansa puhuvat hänelle meänkieltä. Vanhemmat ovat myöhemmin katuneet päätöstään. Kalla on itse todennut, että on ylpeä juuristaan ja olisi mielellään halunnut oppia meänkieltä ja toivoo, että Tornionlaaksossa elävät nykyvanhemmat opettaisivat kieltä seuraavalle sukupolvelle.[14]

Kalla sai esikoislapsen heinäkuussa 2023 kumppaninsa Frederik Karlströmin kanssa.[15][16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Charlotte Kalla.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Charlotte Kalla Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
  2. ↑ Hiihtomestari Charlotte Kalla finsk.no. Viitattu 18.2.2010[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Wesa Koistinen: Perinteet hiihtoon Kiuruveden mummolta Savon Sanomat. Viitattu 23.6.2016. fi-FI
  4. ↑ a b Kalla hiihti olympiavoittoon, Roponen kuudes Yle Urheilu. 15.2.2010. Viitattu 11.2.2018.
  5. ↑ Ruotsin hiihtokuningatar Charlotte Kalla päättää kilpauransa Yle Urheilu. 22.3.2022. Viitattu 24.3.2022.
  6. ↑ Talja, Juho: ”Hiihdimme tänään Jacobsenille ja hänen veljelleen” Yle Urheilu. 8.2.2014.
  7. ↑ Lund, Sakari: Upea hiihto Saariselta - pronssi jäi kahden sekunnin päähän -video Yle Urheilu. 13.2.2014.
  8. ↑ Lund, Sakari: Suomen naisille viestihopeaa hurjan taistelun jälkeen - katso kisan kohokohdat! Yle Urheilu. 15.2.2014.
  9. ↑ Parkkinen, Jaakko: Heti avauskisasta pronssia! Pärmäkoski taisteli ensimmäisen henkilökohtaisen olympiamitalin Yle Urheilu. 10.2.2018. Viitattu 10.2.2018.
  10. ↑ Visuri, Roope: Pärmäkoski nappasi mitalin hurjassa trillerissä Björgenin kanssa – yllättävä norjalainen vei olympiavoiton Yle Urheilu. 15.2.2018. Viitattu 15.2.2018.
  11. ↑ Laakkonen, Arimo: Björgen vei Norjan olympiakultaan – Suomi taipui neljänneksi Yle Urheilu. 17.2.2018.
  12. ↑ Visuri, Roope: Tahmea alku pilasi Pärmäkosken ja Laukkasen mitalihaaveet – Yhdysvallat otti olympiavoiton juuri ennen Ruotsia huikeassa loppukirissä Yle Urheilu. 21.2.2018.
  13. ↑ Hirvonen, Hinni: Yle seurasi jännittävää MM-kisapäivää: Naisille viestipettymys, Herola venyi viidenneksi Yle Urheilu. 28.2.2019.
  14. ↑ Heikkinen, Feliks: Charlotte Kalla paljasti yhden suurimmista suruistaan – "Serkkuni pystyi puhumaan suomea isovanhempieni kanssa" MTV Uutiset. 31.10.2021. Viitattu 4.11.2021.
  15. ↑ Pilvinen, Sami: Charlotte Kalla on raskaana 24.2.2023. Iltalehti. Viitattu 24.2.2023.
  16. ↑ Olympiavoittaja pelkäsi lapsettomuutta – Sitten tuli karu tieto www.iltalehti.fi. Viitattu 1.11.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naisten 10 kilometrin hiihdon olympiavoittajat

1952: Lydia Wideman | 1956: Ljubov Kozyreva | 1960: Marija Gusakova | 1964: Klavdija Bojarskih | 1968: Toini Gustafsson | 1972: Galina Kulakova | 1976: Raisa Smetanina | 1980: Barbara Petzold | 1984: Marja-Liisa Hämäläinen | 1988: Vida Vencienė | 2002: Bente Skari | 2006: Kristina Šmigun | 2010: Charlotte Kalla | 2014: Justyna Kowalczyk | 2018: Ragnhild Haga | 2022: Therese Johaug

Naisten parisprinttihiihdon maailmanmestarit

2005:  Norja: Hilde Gjermundshaug Pedersen, Marit Bjørgen | 2007:  Suomi: Riitta-Liisa Roponen, Virpi Kuitunen | 2009:  Suomi: Aino-Kaisa Saarinen, Virpi Kuitunen | 2011:  Ruotsi: Ida Ingemarsdotter, Charlotte Kalla | 2013:  Yhdysvallat: Jessie Diggins, Kikkan Randall | 2015:  Norja: Ingvild Flugstad Østberg, Maiken Caspersen Falla | 2017:  Norja: Heidi Weng, Maiken Caspersen Falla | 2019:  Ruotsi: Stina Nilsson, Maja Dahlqvist | 2021:  Ruotsi: Maja Dahlqvist, Jonna Sundling | 2023:  Ruotsi: Emma Ribom, Jonna Sundling

Kansainväliset
Kansalliset